Tulevaisuutta ei pystytä koskaan täysin ennustamaan, mutta nyt elämässämme on meneillään ajanjakso, jossa epävarmuus tulevan suhteen on täysin uudenlaista. Koronaviruksen mukanaan tuoma kriisitilanne on laittanut uusiksi käytännössä koko normaalin arkemme, ja elämän ja hyvinvoinnin ylläpitoon liittyvät perusarvot ovat kaikessa tekemisessä täysin poikkeuksellisella tavalla korostuneet. Hyvä julkishallinto ja taloudenpito perustuvat yleensä tietoon, punnittuihin vaikutusarvioihin ja ennakontiin – tässä ajassa tämän perustavaa laatua olevan tavoitteen toteutuminen on erittäin haastavaa. Vuosi sitten talousarviota ja toimintasuunnitelmaa vuodelle 2020 valmistellessamme emme voineet kuvitellakaan, mitä vuosi tuo tullessaan. Sikäli olemme nyt viisaampia, että sentään tiedostamme paremmin epävarmuutemme merkityksen.
Vuosi 2021 tulee olemaan kuluvan vuoden tavoin erikoinen ja poikkeuksellinen paitsi kunnalliselämässä, myös aivan koko ihmiskunnassa. Emme vain vielä tiedä millä tavoin ja kuinka laajasti. Rokoteuutiset antavat toivoa, että akuutti koronatilanne siihen liittyvine poikkeusjärjestelyineen ja rajoituksineen alkaisi mahdollisesti kesän korvalla helpottaa, mutta viruksen vaikutukset tuntuvat yhteiskunnassamme vielä pitkään. Yritykset ovat kärsineet tilanteesta paikoin jopa peruuttamattomasti, työllisyysaste on vuosien hyvän kehityksen jälkeen heikentynyt merkittävästi, sosiaali- ja terveydenhuollon hoitovelkaa on kertynyt ja esimerkiksi mielenterveyteen liittyvät koronan tuomat ongelmat ovat osin vielä tunnistamatta.
Varautumisen ja siihen liittyvien suunnitelmien jatkuva päivittäminen korostuu. Tulevaisuuteen tulisi silti kaikesta huolimatta suhtautua luottavaisesti ja pragmaattisesti: kyllä tästä selvitään, asia kerrallaan. Kunnan toimintavuotta 2021 on suunniteltu parhaan mahdollisen tiedon mukaisesti ja kehittämiseen panostaen. Kriisitilanteen ja epävarmuuden parasta hoitoa on pyrkiä toteuttamaan palvelut mahdollisimman normaalisti.
Taloussuunnitelman mukaisesti vuosi 2021 tulee olemaan taloudellisesti tiukka, ja talousarvio on suunniteltu 361 000 euroa alijäämäiseksi. Erityisesti erikoissairaanhoidon kulujen osalta talousarvioon sisältyy kuitenkin koronan kerryttämään hoitovelkaan liittyvä riski, vaikka perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisevään hyvinvointiin panostamalla onkin saatu erikoissairaanhoidon kustannuskehitystä taitettua. Kunnan taseeseen kertynyt kumulatiivinen ylijäämä kuitenkin arvioidemme mukaan kestää tämän muutaman alijäämäisen vuoden jakson, ja tilinpäätökset kääntyvät ylijäämäiseksi jälleen vuonna 2023.
Vaalan alueella rakentaminen on vilkastunut: rakennuslupahakemusten määrä on hyvässä kasvussa, ja sekä tekeillä että tiedossa on useita mittavia yksityisiä ja julkisia investointeja, jotka helpottavat kunnan taloutta tulevina vuosina erityisesti kiinteistöverokertymän kasvun muodossa. Myös välilliset vaikutukset esimerkiksi työllisyyteen ja palvelujen kysynnän kasvuun tulevat olemaan selviä. Moneen verrokkikuntaan nähden Vaalan tulevaisuus ja talous näyttääkin hyvältä, vaikka koronan ja kansallisten hallinnollisten uudistusten tuoma epävarmuus vaatiikin mukautumiskykyä ja sopeutumista.
Vuoden 2021 talousarviossa kunnan omat toimintatuotot kasvavat vuoden 2020 alkuperäiseen talousarvioon nähden noin 45 000 euroa, mikä selittyy pääasiassa kasvavilla ja osin kertaluontoisilla rakennuslupamaksuilla. Verotulojen ennakoidaan nousevan vastaavasti alkuperäiseen vuoden 2020 nähden 329 000 eurolla ja valtionosuuksien 194 000 eurolla. Summissa ei ole mukana koronaviruksen johdosta vuodelle 2020 tulleita ylimääräisiä valtionosuuskompensaatioita. Toimintakulut nousevat edelleen vuoden 2020 alkuperäiseen verrattuna noin 593 000 euroa. Oulunkaaren kuntayhtymän kulut kasvavat Vaalassa noin 652 000 euroa.
Kaikkia hankintoja ja kuluja on talousarviossa 2021 tarkasteltu kriittisesti, ja siirrettävissä olevat menot on siirretty tuleville talousarviovuosille. Kulujen nousu perustuu talousarvion laadintaohjeiden mukaisesti joko hyvinvoinnin tai elinvoiman mitattavissa olevaan parantumiseen ja sitä kautta tulevien vuosien budjettipaineen helpotukseen. Lisäksi panostuksia on tehty erityisesti työhyvinvoinnin parantamiseen, mihin liittyen olemme käynnistäneet kolmevuotisen kehittämishankkeen, jossa pilotoidaan Vaalan kunnan omaa työhyvinvoinnin verkkokauppaa.
Kunnan työllisyyspalveluihin panostaan vakinaistamalla työllistämispalveluiden työvalmentaja. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien hyvinvoinnin edistämiseksi käynnissä on VERTY-hanke, joka pyrkii löytämään työttömät ja työttömyysuhan alaiset henkilöt, saamaan heidät erilaisten palveluiden piiriin sekä kokoamaan heille tarkoitetut palvelut yhteen paikkaan ja helposti löydettäviksi. Elinkeinopalveluiden rakennemuutosta jatketaan, ja Oulujokilaakson kuntien yhteisen kehittämisyhtiön Humanpolis Oy:n uuden strategian mukaisesti yhteistyötä elinkeinopalveluiden kehittämisessä tehdään jatkossa enemmän kuntien yhteistyöllä. Matkailun kehittämissuunnitelman toimeenpanoa jatketaan, ja tarkempia suunnitelmia tehdään kaavoituksenkin tasolla.
Ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön panostetaan hyvinvointisuunnittelijan tehtävällä, jonka myötä saadaan lisäpalveluita ehkäisevään päihdetyöhön, ikäihmisten kotona pärjäämiseen, löytävään seniorityöhön ja yksinäisyyden lievittämiseen. Hyvinvointipalveluissa tehdään tiivistä yhteistyötä maakuntamme sote-uudistukseen liittyvän POPsote-hankkeen kanssa.
Sivistysosastolla varaudutaan varhaiskasvatuksen lapsimäärän kasvuun. Vuoden 2020 alusta lähtien Vaalassa ollut kokonaan maksuton varhaiskasvatus ja kesästä lähtien sen keskittäminen päiväkotikiinteistöön on otettu hyvin vastaan, ja muuttoliikkeessä näkyy myös Vaalaan tulleita uusia lapsiperheitä. Lukiopalveluiden budjettia vahvistetaan kurssien lisäämisen ja erityisopetuksen vahvistamisen muodossa. Opiskelijamäärä lukiolla on jatkanut muutama vuosi sitten alkanutta hyvää kasvuaan.
Teknisellä osastolla saatetaan kunnan osoite- ja kiinteistöjärjestelmiä ajan tasalle, mitä varten on palkattu määräaikainen projektityöntekijä. Kunnan kiinteistöverokertymään ennakoidaan saatavan merkittävää kasvua järjestelmien päivittämisellä myöhempinä vuosina. Paitsi rakentamisen, myös kaavoituksen osalta vuosi 2021 tulee olemaan edelleen vilkas: rantaosayleiskaavojen päivitykset, tuulivoimakaavat, asemakaavojen päivitykset ja asumiseen sekä yrittämiseen sopiva uusi kaavoittaminen ovat satsauksia tulevaisuuden elinvoimaan.
Vuoden alussa alkaa ruokapalveluiden uusi yhteistyömalli Utajärven ja Muhoksen kuntien kanssa. Myös maankäytön suunnittelussa vuoden 2020 aikana alkanut yhteistyö jatkuu, ja vastaavaa sopimusmallia valmistellaan myös rakennustarkastuksen osalta. Viherpalveluissa otetaan käyttöön ostopalveluita tavoitteena lisätä ulkoalueiden viihtyisyyttä.
Investointitaso nousee hieman yli miljoonaan euroon useiden euromäärältään pienempien investointivuosien jälkeen. Kaavateiden kunnostukseen ja erityisesti Vaalan uuden vankilan infraan liittyvät investoinnit, kuten kevyenliikenteen väylä ovat suurimpia yksittäisiä investointikohteita – muutoin kiinteistöihin tehtäviä investointeja toteutetaan kiinteistöstrategian mukaisesti. Uuden hyvinvointikeskuksen rakentamistyöt alkavat keväällä 2021, mutta kustannukset tulevat näkyviin vasta rakennuksen käyttöönoton jälkeen vuonna 2022 leasing-vuokran kautta. Vuoden aikana jatketaan kunnan asuntopoliittisen strategian valmistelua, jonka myötä Vaalan asunto- ja tonttitarjonta tullaan saattamaan paremmin kysyntää vastaavaksi.
Huhtikuussa 2021 käydään kuntavaalit, ja talousarviossa varaudutaan uusien valtuutettujen kouluttautumiseen. Toivon vaalalaisilta aktiivisuutta niin äänestämisen kuin ehdolle asettumisenkin suhteen! Demokratian arvo on mittaamaton, ja sen toimivuus on kiinni kansalaisten osallistumisesta. Nykyisen kaltaisessa epävarmuuden ja muutoksen tilassa päätöksenteon sujuvuus korostuu. Muutoksiin pitäisi reagoida ennakoivasti ja ratkaisuja tehdä rohkeasti. Vaalassa luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden muodostama porukka on toimiva, ja se on myös hyvässä maineessa. Huomioimme päätöksenteossamme erilaisia näkökulmia ja suhtaudumme kunnan kehittämiseen positiivisella asenteella toisiamme arvostaen. Toivon ja luotan, että tämä vahvuutemme säilyy näköpiirissä olevien muutosten jälkeenkin – se on voimavara, jonka arvoa tuskin riittävästi edes ymmärrämme.
Miira Raiskila, kunnanjohtaja
