Yleistietoa kaavoituksesta

Kaavoituksella ja maankäytön muulla suunnittelulla luodaan edellytyksiä hyvälle elinympäristölle ja sen kehittämiselle. Kaavoituksen keskeisenä tehtävänä on sovittaa yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita, joilla yhdyskuntaa rakennetaan.

Alueidenkäyttölain (132/1999, AKL) ja rakentamislain (751/2023, RakL) kaava- ja lupajärjestelmä asettavat puitteet kaikelle rakentamiselle. Alueidenkäyttölaki ja rakentamislaki tulivat voimaan vuoden 2025 alussa niitä edeltäneen maankäyttö- ja rakennuslain tilalle. Alueidenkäyttölakiin on kirjattu kaavoitusta koskevat säännökset, alueiden käytön suunnittelun tavoitteet, kaavojen monipuoliset sisältövaatimukset ja kaavojen laadinnan säännöt.

Kaavahierarkia

Suomen maankäytön suunnittelujärjestelmässä yleispiirteisempi kaava ohjaa yksityiskohtaisemman kaavan laatimista ja sisältöä.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat maakuntakaavan laatimista, eli alueidenkäyttöä maakunnan tasolla. Maakuntakaavalla taas ohjataan alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän kuntatason kaavoja, kuten yleis- ja asemakaavoitusta. Alueidenkäyttöön voidaan lisäksi vaikuttaa erilaisilla seutu- ja kuntastrategioilla, kunnan maapolitiikalla ja rakennusjärjestyksellä.

Kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta ja maapolitiikan harjoittamisesta alueellaan. Kunta myös päättää, mitkä kaavat se alueelleen hyväksyy.

Kuntakaavan laadinta

Kaavan laadinta on monivaiheinen suunnittelu-, vuorovaikutus- ja päätöksentekoprosessi, jonka puitteet ja reunaehdot on kirjattu alueidenkäyttölakiin ja rakentamislakiin. Kaavaprosessi muodostuu aloitus-, valmistelu-, ehdotus- ja hyväksymisvaiheista.

Kun kunta on tehnyt päätöksen kaavoituksen aloittamisesta, suunnittelu aloitetaan laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asiakirja, jossa kerrotaan kaavoituksen alustavista tavoitteista, selvitystarpeista, vaikutusten arvioinnin laajuudesta ja osallistumisen mahdollisuuksista ja järjestämisestä. Kaavoituksen alkamisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkipanosta tiedotetaan julkisesti sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoa kaavoituksen tavoitteista ja etenemisestä.

Valmisteluvaiheessa tehdään kaavan sisältöä koskevat tärkeimmät ratkaisut; tarkennetaan tavoitteita, laaditaan tai täydennetään selvityksiä, suunnitellaan kaavaratkaisun periaatteet ja vaihtoehdot sekä selvitetään niiden vaikutuksia. Valmisteluvaiheessa kaavaluonnos ja valmisteluaineisto asetetaan julkisesti nähtäville ja tarvittaessa järjestetään kaavoitusta esittelevä yleisötilaisuus. Osalliset ja kunnan asukkaat voivat antaa kaavaluonnoksesta mielipiteensä, ja viranomaisilta ja kaavaan liittyviltä yhteisöiltä pyydetään lausunnot. Palautetta hyödynnetään, kun kaavoitus etenee kohti kaavaehdotuksen laadintaa.

Kun kaavaehdotus valmistuu, se asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin osalliset ja kunnan asukkaat voivat tehdä siitä muistutuksia. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja yhteisöiltä. Kaavanlaatija tekee saapuneesta palautteesta yhteenvedon ja laatii palautteeseen vastineen sekä esittää, onko kaavaehdotusta tarpeen niiden johdosta tarkistaa. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu.

Jos kaavaehdotukseen tehdään merkittäviä muutoksia, se on asetettava uudelleen nähtäville. Lopulta kaavaehdotus etenee kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.