VAALAN KUNNAN ESI- JA ALKUOPETUKSEN

OPETUSSUUNNITELMA  2002

SISÄLLYS:

I                    ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS
II                   OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS
III                  OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

1.      Esiopetus: Kieli ja kommunikaatio
2.      Alkuopetus: Äidinkieli
3.      Esiopetus: Matematiikka
4.      Alkuopetus: Matematiikka
5.      Esiopetus: Luonto ja ympäristökasvatus
6.      Alkuopetus: Ympäristö- ja luonnontieto
7.      Esiopetus: Uskonto- ja eettinen kasvatus
8.      Alkuopetus: Uskonto ev.lut.
9.      Alkuopetus: Elämänkatsomustieto
10.  Esiopetus: Liikunta
11.  Alkuopetus: Liikunta
12.  Esi- ja alkuopetus: Kuvataide
13.  Esi- ja alkuopetus: Askartelu-käsityö
14.  Esi- ja alkuopetus: Musiikki
15.  Aihekokonaisuudet

IV                 NOUDATETTAVA PAIKALLINEN TUNTIJAKO
V                  ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS
VI                 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPETUS
VII               YHTEISTYÖ ERI TAHOJEN KANSSA
VIII              ARVIOINTI JA TODISTUKSET
IX                 OPPIMISSUUNNITELMAN LAATIMISEN PERIAATTEET
X                  TIETOSTRATEGIA
XI                 TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI

 

ESI- JA ALKUOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

 Vaalan kunnassa esiopetusta tarjotaan Vaalan päiväkodissa ja Veneheiton koululla erillisessä esiopetusryhmässä.

 KÄSITTEISTÄ:

 Esiopetus on lapsen oppimistoimintojen kehittymisen tavoitteista tukemista opetuksessa ja sen ulkopuolella (muissa lapselle tyypillisissä toiminnan muodoissa kuten leikissä, pienissä työtehtävissä, perushoidossa jne.).

Alkuopetus käsittää perusopetuksessa annettavan opetuksen 1. ja 2. luokalla.

 

 I ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS

Koska Vaalan kunnan esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmassa on näkemys lapsesta ainutkertaisena yksilönä, pyritään kasvatus- ja opetustyössä laajemminkin luomaan ja edelleen kehittämään edellytyksiä lapsen yksilöllisen oppimisen mahdollistamiseksi. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että esiopetuksen ryhmäkokoa määriteltäessä noudatetaan opetushallituksen suositusta (enint. 13 lasta ilman avustajaa). Alkuopetuksen ryhmiä ei myöskään pidä perustaa liian suuriksi.

 Suhteessa ihmisen elämänkaareen lapsuus nähdään merkittävimpänä, ainutkertaisena ja omaehtoisena elämänvaiheena siten, että lasta ympäröivien aikuisten tehtävänä on varmistaa lapselle joustava siirtyminen vaiheesta toiseen. Lapsella on oikeus elää tätä hetkeä, mutta aikuisten on tuettava lasta muutosvaiheessa esim. päivähoidosta kouluun (”saattaen vaihdettava”).

 Tieto nähdään problemaattisena. Tämän vuoksi lasta kannustetaan tekemään kysymyksiä, esittämään perusteluja, havainnoimaan ja tutkimaan ympäristön ilmiöitä. Asioiden ja ilmiöiden kyseenalaistamiseen rohkaistaan sekä keskustelutaitoja harjaannutetaan.

 Oppiminen nähdään toisaalta sosiaalisena tapahtumana, johon vaikuttavat sekä ympäröivä yhteisö että ympäristö. Kuitenkin jokaisella on oma oppimisen strategiansa, joka aikuisen tulee huomioida.

  Sivun alkuun

II OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS

 Lapsi on aktiivinen, utelias ja leikkivä sekä vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristönsä kanssa. Nämä lapsen piirteet tulevat esiin hyväksyvässä ja kannustavassa ilmapiirissä. Aikuisen rooli on tukeva, vahvistava, rohkaiseva, ympäristöä rakentava, havainnoiva ja lasta kuunteleva. Aikuinen on lapsen oppimisen ohjaaja, joka tarjoaa mahdollisuuksia sekä esittelee vaihtoehtoja.

 Leikki- ja toimintaympäristön tarkoituksenmukaisuus luo pohjan toiminnalle. Se tarjoaa tilaa liikkumiselle ja tekemiselle, antaa kosketuksen luontoon, innostaa kokeilemaan ja tutkimaan sekä tarjoaa esteettisiä elämyksiä. Suotuisa ympäristö tarjoaa vaihtoehtoisia tekemisen mahdollisuuksia, edistää lapsen motorisia ja liikunnallisia taitoja, kehittää ilmaisutaitoja sekä vahvistaa lapsen kielellistä tietoisuutta.

 Kotiseutuopetus:

 Esi- ja alkuopetuksessa korostuvat konkreettisuus, havainnollisuus sekä elämänläheisyys. Erityisen tärkeänä pidetään lapsen tutustumista omaan kasvuympäristöönsä. Kotiseudulta saatavat havainnot, kokemukset ja tiedot sitovat lapsen suomalaiseen kulttuuriperinteeseen sekä mahdollistavat tämän arvokkaan kulttuuriperinnön siirtymisen sukupolvelta toiselle. Kokemuksia laajennetaan lähiympäristöstä (esim. kotikylä) edelleen koko kuntaa koskevaksi. Kotikuntaan tutustutaan retkien ja tutustumiskäyntien avulla. Menneeseen elämään perehdytään ottamalla selvää esim. tervakulttuurista, elintavoista ennen arkena ja juhlina sekä tutustumalla museoihin. Kotiseutuopetuksen sisältöjä ovat myös vaalalainen luonto, kalastus ja maanviljely. Paikalliskulttuuriin kuuluvat lisäksi tutustuminen murteisiin, aikuisten työhön ja ammatteihin.

Sivun alkuun

III OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT


1.Esiopetus: Kieli ja kommunikaatio

 Sivun alkuun

2. Alkuopetus: Äidinkieli


1. luokka

Tavoitteet:

2. luokka

Tavoitteet:

Kielentuntemuksen sisällöt 1-2 luokat:

Yllä olevat kielentuntemuksen sisällöt opitaan lukemaan oppimisen yhteydessä.

Sivun alkuun

VIERAS KIELI:  Alkuopetuksessa voidaan mahdollisuuksien mukaan tutustuttaa lasta vieraaseen kieleen ns. kielisuihkujen avulla.

 

3. Esiopetus: Matematiikka

 

Lukualue 0 - 10

                                       lukumäärä

 

                     

                                            lukusana                   numeromerkki

 

 

Mittaaminen

 

Geometria

  Sivun alkuun

4. Alkuopetus: Matematiikka

 Menetelmistä:

Pienten lasten matematiikan oppimisessa korostuu toiminnallisuus: Lapsilla tulee olla käytettävissä konkreettisia välineitä ja pelejä kokeilemista varten. Välineitä käytettäessä harjoitellaan kielellistämään matemaattisia tapahtumia. Välineistöstä mainittakoon mm. Multilink -palikat, numerokortit, leikkirahat, tangram -palat ja arpanopat.

 Opetuskeskustelun ja yksilöllisen työskentelyn lisäksi alkuopetuksessa käytetään pari- ja pienryhmätöitä. Oppimisen menetelmänä voidaan pitää myös lapselle annetun avoimen ongelman ratkaisun pohdiskelua, kielellistämistä ja ratkaisuvaihtoehtojen piirtämistä kuvin. Yksilöllisen keskustelun avulla lapsen itsearviointitaito kehittyy hänen harjoitellessaan tiedostamaan oppimisensa edistymistä ja sen pulmakohtia.

 Matemaattisten perustaitojen harjoitteluun sisältyy mekaanisten laskujen lisäksi sanallisia ja soveltavia tehtäviä, päässälaskuja sekä hahmotustehtäviä. Matematiikan opetuksessa on erityisen merkittävää aikuisen kyky hyödyntää arkipäivän tilanteita lapsen oppimisen tueksi.

 

Tavoitteet ja sisällöt:

 1. luokka:

 

Geometria:

 Mittaaminen:

 

2. luokka:

 

Geometria:

 

Mittaaminen:

 Sivun alkuun

5. Esiopetus: Luonto- ja ympäristökasvatus

 

 

6. Alkuopetus: Ympäristö- ja luonnontieto

ELIÖT JA ELINYMPÄRISTÖT

 

OMA LÄHIYMPÄRISTÖ JA MAAPALLO IHMISEN ELINPAIKKANA

 

FYSIKAALISET ILMIÖT JA NIIHIN LIITTYVÄT TEKNISET SOVELLUKSET

 

AINE

 

TERVEYS JA TURVALLISUUS

 Sivun alkuun

7. Esiopetus: Uskonto- ja eettinen kasvatus
 

 8. Alkuopetus: Uskonto ev.lut.

 Sivun alkuun

9. Alkuopetus: Elämänkatsomustieto

ET:n opetuksella edistetään  oppilaan valmiuksia käsitellä ja ymmärtää erilaisia katsomuksellisia kysymyksiä. ET:n opetuksessa annetaan tunnustuksettomasti ja myönteisesti tietoja erilaisista maailmankatsomuksista ja uskonnoista. ET ei pyri ohjaamaan oppilasta omaksumaan mitään tiettyä katsomusta, vaan se pyrkii humanistis-kriittiseen arvomaailmaan nojautuen kehittämään oppilaan ajattelua siten, että oppilas kykenisi kriittisesti tarkastellen ja pohtien muodostamaan aikanaan oman perustellun näkemyksensä ihmisestä ja maailmasta. Alkuopetuksen keskeiset tavoitteet elämänkatsomustiedon opetuksessa ovat identiteetin rakentuminen ja maailmankuvan laajentuminen. ET:n opetuksella pyritään vaikuttamaan lapseen siten, että hän kokisi elämän mielekkääksi ja kykenisi myönteisiin ihmissuhteisiin.

ET:n opetusryhmä koostuu usein eri ikäisistä oppilaista, mikä opettajan on oppiaineksen valinnassa ja käsittelytavoissa huomioitava. Opettaja huomioi työtavoissa ja -menetelmissä vaihtelevuuden ja monipuolisuuden. Myös ajankohtaisia ja paikallisia tapahtumia seurataan etiikan ja moraalin näkökulmista.

  ET sisältää moraalikasvatusta, joka kauniiden tapojen lisäksi tavoittelee yleistä periaatteellisuutta sekä painottaa yksilön omaa vastuuta moraalisissa kysymyksissä. Kysymysten pohdinta ja keskustelut tukevat lapsen ajattelutaitojen kehittymistä. ET:n opetus auttaa  lasta harjaantumaan yleisemminkin tiedon valikointiin, oleellisen valintaan sekä tiedon muokkaamiseen oman elämän tarpeita varten.

 Alkuopetuksen elämänkatsomustieto on ajattelemista ja pohdintaa, tekemistä ja toimintaa. Se ei sisällä varsinaisia tiedollisia päätetavoitteita, vaan tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia aineksiksi lapsen henkiselle kasvulle tutustuttaen lasta erilaisiin ilmiöihin. Näin ollen opettaja valikoi seuraavista sisällöistä kulloinkin ryhmälleen sopivan oppiaineksen alkuopetusvuosien aikana.

 Sisällöt/tavoitteet:

 ITSETUNTO:

 TUNNE-ELÄMÄ:

 SOSIAALISET SUHTEET:

 KULTTUURIPERINNE JA TAVAT:

 ERILAISET ELÄMÄNTAVAT:

 KANSAINVÄLISYYS:

 YSTÄVYYS:

 YMPÄRISTÖ JA LUONTO:

 OMA TOIMINTA:

 Kirjallisuutta:

Peruskoulun opetuksen opas: Elämänkatsomustieto. Kouluhallitus. VAPK 1987.

Honkala, Ikonen-Autio, Koivumäki, Nygren: Elämän puu 1 - 2. Opettajan opas. VAPK 1992.

Elo, Honkala, Simola: Elämänkatsomustieto koulussa. Opetuksen perusteita etsimässä. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus 1992.

Päivänsalo, K.- Päivänsalo, P.: Oikean ja väärän lukukirja. WSOY 1996.

Matthew Lipman: Pohdimme yhdessä. -Elfie, filosofiaa lapsille ja nuorille.

Aurejärvi – Karjalainen,A.: Perheen omat juhlat. Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin. WSOY 1999.

 Lisäksi: www.protu.fi
Sivun alkuun

10. Esiopetus:  Liikunta

 

11. Alkuopetus: Liikunta 

Liikuntakasvatuksen tavoitteita:

 Liikuntakasvatuksen sisältö:

 

Leikit:

Yleisurheilu:

Palloilu:

Voimistelu:

Välinevoimistelu:

·         hernepussit/keilat

q       heilahdus- ja pyöritysliikkeitä

q       heittoja ja kiinniottoja

q       vierityksiä

q       rytmiharjoitteita

q       tarkkuus- ja tasapainoharjoitteita

q       hernepussileikkejä

·         pallo

q       pallon käsittelyharjoituksia

q       heittoja ja kiinniottoja

q       pompotuksia

q       vierityksiä

·         hyppynaru

q       hyppelyjä ja hyppyjä

q       leikkejä; esim. hännänryöstö, hiirenhäntä

·         vanne

q       pyörityksiä

q       vierityksiä

q       läpimenoja

q       hyppyjä vanteen yli

·         ilmapallo

q       vapaa kokeilu ja harjoitteet kuten pallolla 

·         huivit

q       vapaa kokeilu yksin, pareittain ja ryhmässä

q       oma ideointi ja kokeilu

q       leikit; esim. saarileikki, sanomalehtirata, sanomalehtiviesti, "lumisota"

 

Maastoleikit, suunnistus ja retkeily

q       kartanluku pihapiirissä

q       matkan arviointi

q       valokuvasuunnistus

q       karttasuunnistuksen alkeita

·         retkeily

Talvilajit

q       välineisiin totuttamisharjoitteita ja tasapainon hallinta

q       erilaiset hiihtotavat

q       mäkien nousut ja laskut

q       lumi- ja hiihtoleikit

q       matkahiihtoa

q       leikkejä; esim.  suksihippa, viimeinen pari uunista ulos, sukset jalkaan -viesti, mustamies -leikki

q       välineistä huolehtiminen

q       välineisiin totuttamisharjoitteita (sis. nauhoituksen)  ja tasapainon hallinta

q       liukuminen, lähdöt

q       luistelutavat, käännökset, jarrutukset

q       pyörinnät

q       välineistä huolehtiminen

·         uinti

q       veteen totuttautuminen ja siinä liikkuminen

q       liuku

q       uinnin alkeistaidot

q       kelluminen

q       vesileikit

q       sukeltaminen

 

Tavoitteena on 6 uintikertaa lukuvuodessa.

 Sivun alkuun

Kirjallisuutta:

Alopeus, P.& Pora, K.1971. Hauskimmat leikit. Uudet ja vanhat - ulkona ja sisällä. Porvoo:WSOY

Kuusman & Lehtonen, T.1983. Ystävyyden ja rauhan leikkejä. MLL

Laaksonen, L. & Salo, M. 1983. Lystiä leikkiä, perinnettä ja perinneleikkejä. MLL. WSOY

Ollaranta, R. & Simojoki, M. 1980. Musiikkia muksuille. Keuruu: Otava

Ollaranta, R. & Simojoki, M. 1984. Pium paum paukkaa. Helsinki: Otava

Pietilä, M. (toim.) 1980. Kartoitus alle kouluikäisille sopivista liikuntaleikeistä. Joensuun korkea-

                      koulu, Kasvatustieteiden osaston opetusmonisteita no:20

Pönkkö, A. & Kärkkäinen, M. & Tuovinen, J. 1992. Päivittäisen liikuntakasvatuksen opetussuun-

                      nitelma 5-6 -vuotiaille esiopetukseen. Kainuun Liitto. Julkaisu B:9

Simola-Isaksson, I. et.al. 1980. Lapsi ja musiikki. Musiikkiliikunta. MLL

 Sivun alkuun

12. Esi- ja alkuopetus: Kuvataide

 

1. Yleistä

 Kuvataiteen yleisenä tehtävänä on ylläpitää ja voimistaa luovuutta ja mielikuvitusta sekä saattaa sisäinen maailma ulkoiseksi ja nähtäväksi kuvan kielen avulla. Oleellisia ovat elämykset, kokemukset ja havaintojen teko sekä niiden muuttaminen kuvakieleksi. Kuvataide on luonteeltaan ilmaisullista, minkä vuoksi se erityisen hyvin soveltuu esi- ja alkuopetuksen kokonaisopetusta tukevaksi työmenetelmäksi. Töiden aihepiirit on usein mielekästä kytkeä oppimisprosessissa käsiteltäviin teemoihin. Erityisesti vuodenaikojen vaihtelu, luonto, kulttuuri ja ajankohtaiset tapahtumat huomioidaan töiden toteutuksessa.

 2. Tutustumisesta luontevaan, monipuoliseen käyttötoimintaan

 2.1. Välineistö:

 Alusta asti on tärkeää tarjota lapselle runsaasti monipuolista välineistöä kuvallista ilmaisua varten. Lasta perehdytetään välineiden käyttöön aluksi kädestä pitäen, myöhemmin kielellisten ohjeiden avulla niin, että lapsi omaksuu vähitellen vastuullisen ja huolellisen sekä itsenäisen tavan työskennellä kuvataiteen parissa. Aikuinen itse toimii esikuvana koko esi- ja alkuopetuksen ajan.

·         erilaiset piirtimet ja siveltimet

esim. kynät: lyijy, hiili, puuvärit, huopakynät

·         liidut: vaha-, öljypastelli-, akvarelli-

·         luonnonmateriaalit

·         vesi- ja peitevärit

·         pullovärit

·         värijauheet

·         sormivärit

·         maalit

Kuvataiteen töitä toteutetaan mitä erilaisimmista materiaaleista ja papereista, esim. pahvit, kartongit, jätemateriaalin hyödyntäminen, luonnonmateriaalit, erilaiset massat jne. Luovuus ja mielikuvitus ovat rajattomia ominaisuuksia. Siksi rajallisten materiaaliluettelojen tekeminen on mahdotonta. Oleellista on, että välineistön hankkimiseksi on varattu riittävät määrärahat ja runsaasti kekseliäisyyttä.

 Sivun alkuun

2.2. Työtavat

Kuvataiteen työtavat kertautuvat useaan otteeseen esi- ja alkuopetuksen aikana. Näin lapsen varmuus ja kuvailmaisun hallinta vahvistuvat ja tekevät tilaa persoonallisille ilmaisumuodoille. Esi- ja alkuopetuksessa käytetään ainakin seuraavia työtapoja:

·         piirtäminen

·         maalaaminen, musiikkimaalaus

·         kollaasit

·         paperin käsittely eri tavoin

·         painotyöt, grafiikka

·         muovailu, veistäminen

·         rakentelu, kolmiulotteinen työskentely

·         taidehistoriaan ja kuvataiteeseen tutustuminen, näyttelyt

·         kuvan tarkastelu

·         arkkitehtuuri, ympäristön havainnointi

·         kuvallinen viestintä

·         paikallisiin taiteilijoihin tutustuminen mahdollisuuksien mukaan

·         kirjoitus

Sivun alkuun

3. Kuvataiteen oppiaines esi- ja alkuopetuksessa

Sommittelu

·         piste, viiva

·         pinta, muoto

·         tila, rytmi

·         valo, varjo

·         symmetria

·         liike

·         havainto- ja arvoperspektiivi

Värioppi

·         värien nimeäminen

·         pää- ja välivärit

·         kylmät ja lämpimät värit

·         valööri

·         väreillä tiedottaminen, suojaväri

·         värien tunnelmat, harmonia

 Ihminen

·         suhteet

·         ilmeet

·         kasvot

Muovailu, rakentelu

·         erilaisia pintoja, muotoja, tiloja

·         mallin tarkastelu

·         reliefit, kollaasit

Painotyöt

·         leimasinpainanta

·         sabloni -tekniikka

·         kohopainanta

·         monotypia

 

Piirtimien, siveltimien, liitujen käyttötekniikat

 

Motoriikan harjaannuttaminen

·         sakset

·         revintä

·         viivain

 Kuvallinen viestintä

·         kuvalla vaikuttaminen

·         symbolit

·         video- ja elokuvan tekemisestä

Ympäristökasvatus

·         maisema, luonto

·         elinympäristö, asuminen

·         arkkitehtuuri

 Sivun alkuun

4. Tavoitteet

 Em. kuvataiteen välineillä ja työtavoilla opettaja ylläpitää lapsen mielikuvituksen rikkautta sekä antaa lapselle tietoja ja taitoja itseilmaisuun, jossa omaperäiset tulkinnat ja ratkaisut ovat arvokkaita. Lapsi oppii suunnittelemaan työnsä ja tekee ne valmiiksi. Eri aisteja kehittämällä lapsi oppii tekemään tarkkoja, oivaltavia havaintoja ja saa kokea syviä tunne-elämyksiä sekä onnistumisen iloa kuvataiteen tehtävien parissa. Katsomisen ja näkemisen taitojen karttuessa lapsi

vähitellen oppii myös kriittisesti suhtautumaan kuvalliseen tiedonvälitykseen, median menetelmiin ja ympäristön muutoksiin arvottaen niitä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

5. Käytännöllistä kirjallisuutta työn tueksi

Ahlvik, H. - Rokka, P. - Sares, U.: Kuvaamisen taito 1 - 2

Eskelä-Tuomisto, L.: Elävää viivaa etsimässä. Piirtäminen osana lasten taidekasvatusta

Gummeruksen kuvaamataito -opetuskalvot

Kajarto, H. - Parviainen, A.: Alkuopetuksen kuvaamataito

Moisander, R. - Töyssy, S. - Vartiainen, L. - Viitanen, P.: Kuvasilta kuvaamataitoon 1 - 3

Ojala, A.: Kuviskimara. Tehtäviä peruskoulun kuvataideopetukseen

 Sivun alkuun

13. Esi- ja alkuopetus:  Askartelu-käsityö

TAVOITTEET:

·         oppia tuntemaan ja käyttämään erilaisia materiaaleja

·         tutustua erilaisiin työvälineisiin ja –tapoihin

·         oppia työskentelemään mallin ja ohjeen mukaan

·         kyetä keksimään ja suunnittelemaan omia malleja sekä etsimään ratkaisuja toteuttaessaan niitä

·         oppia luottamaan omiin kykyihinsä

·         kehittää kädentaitojaan sekä silmän ja käden yhteistyötä

·         kokea työskentelyn iloa

·         oppia arvostamaan omia ja toisten töitä

·         oppia ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja välineistään

·         oppia arvostamaan perinteitä

SISÄLLÖT: 

Askartelu:

·         leikkaaminen, repiminen, taittelu, liimaus

·         saven ja erilaisten massojen muovaaminen

·         luonnonmateriaalityöt

·         mosaiikkien, helmien, jätemateriaalin ym. käyttö

Tekstiilityö:

·         kankaan leikkaaminen

·         langan pujotus neulansilmään

·         solmu

·         pujotus

·         tupsut

·         etu-, pykä-, ketju- ja luotospisto (risti- ja laakapisto)

·         aloitus ja lopetus

·         punonta, letitys

·         ketjusilmukka sormilla/koukulla (kiinteä silmukka)

·         kudonta

·         kankaan painanta

Tekninen työ:

·         kiinnitys: höyläpenkki, puristimet

·         mittaaminen, sahaaminen

·         vasaran ja naulan käyttö

·         liittäminen liimaamalla ja naulaamalla

·         poraaminen

·         veistäminen puukolla

·         hiominen

·         pintakäsittely

·         tekninen rakentelu

·         metallityöt

Kuvataiteen ja askartelun sisällöissä on yhteneväisyyksiä, jotka opettaja työssään huomioi.

  Sivun alkuun

14. Esi- ja alkuopetus: Musiikki

 

1. Rytmiikka

2. Melodiataju

3. Soittaminen

Lapselle tulee tarjota mahdollisuuksia omaan soittamiseen sekä tutustumista muihin soittimiin mahdollisuuksien mukaan.

4. Kuuntelu

5. Musiikkitieto

6. Liikunta musiikissa

Musiikkikasvatuksessa on myös tärkeää kannustaa lasta musiikin harrastuneisuuteen. 

 Sivun alkuun

15. Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvu:                

Ks. alkuopetuksen ympäristö- ja luonnontiedon sekä uskonnon/elämänkatsomustiedon tavoitteet ja sisällöt.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys:

Ks. kotiseutuopetus.

Viestintä ja mediataito:

Noudatetaan Vaalan kunnan tieto- ja viestintästrategiaa.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys:

Alkuopetuksessa käsitellään lapsen lähipiirin ammatteja ja työntekoa. Oppilaan jokapäiväisessä toiminnassa korostetaan vastuullisuutta omien tehtävien hoidossa. Yhteisistä tavaroista huolehditaan ja opitaan arvostamaan viihtyisää ympäristöä.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä:

Alkuopetuksessa keskitytään konkreettisiin, lasta lähellä oleviin toimintatapoihin, kuten veden käyttö, sähkön kulutus, lajittelu (esim. paperinkeräys), biojätteen lajittelu ja kompostointi, tavaroiden alkuperä ja kierrätys sekä ruoan alkuperä.

Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen:

Ks. kunnan liikennesuunnitelma.

 

Teknologia ja ihminen:

Ks. kunnan tieto- ja viestintästrategia.

Koulussa harjoitellaan laitteiden turvallista ja oikeaa käyttöä.

Kouluympäristössäkin tiedostetaan teknologian haavoittuvuus ja kyetään esittelemään vaihtoehtoisia toimintatapoja.

TV:n ja tietokoneen rinnalla lapsella tulisi säilyä taito leikkiin ja vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa. Kännykkä ei korvaa aitoja ihmissuhteita.

 Sivun alkuun

 

IV NOUDATETTAVA PAIKALLINEN TUNTIJAKO

 Esiopetuksen laajuus on vähintään 700 tuntia vuodessa. Päiväkodissa esiopetusta toteutetaan alkaen syyskuun alusta ja päättyen viikolla 22. Päivittäinen toiminta-aika on neljä tuntia (20 h/vk).  Veneheiton koululla esiopetusta järjestetään vähintään 19 h/vk koulun toiminta-aikana.

 Alkuopetuksessa laadittu opetussuunnitelma edellyttää vähintään 21 viikkotuntia niin ensimmäisen kuin toisenkin  luokan oppilaille. Tuntijaon ilmaiseminen viikkotunteina muistuttaa alkuopettajaa mahdollisuudesta rikkoa oppiainerajoja tarpeen mukaan ja tasata eri oppiaineisiin käytettäviä tunteja pitemmällä aikavälillä.

 Oppiaineittain tuntimääriä yhtenäistetään siten, että äidinkieleen ja kirjallisuuteen käytetään molemmilla luokilla 7 vuosiviikkotuntia kaikilla kouluilla ja matematiikkaan käytetään neljä vuosiviikkotuntia.

Taito- ja taideaineissa kukin koulu painottaa tuntimääriä tarkoituksenmukaisimmalla tavalla henkilöstönsä erityisosaamisen hyödyntäen.

 

Tarkempi tuntijako käsitellään kunnan yleisessä ops-työryhmässä.

Sivun alkuun

 V ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS

 Esiopetuksessa olevalle  erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma.  Sen tavoitteiden toteutumiseksi voidaan tarvittaessa lapsiryhmää pienentää ja/tai käyttää lapsen henkilökohtaista avustajaa. Vaalassa tarvitaan vakinaisia, koulutettuja avustajia niin päiväkodissa  kuin koulussakin. Erityisopettajan ja päiväkodin yhteistyö on erityislasten siirtymävaiheessa erityisen tärkeää. Joustavaa koulunaloitusta käytetään tarpeen mukaan.

 Alkuopetuksen oppilas saa tarvittaessa tukiopetusta ja/tai osa-aikaista erityisopetusta. Toisen lukuvuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota lapsen valmiuksiin siirtyä kolmannelle vuosiluokalle; tarvittaessa käytetään pidennettyä alkuopetusta. Erityisopetukseen otetulle/siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Eri asiantuntijatahoja käytetään yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa.

Sivun alkuun

 VI ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPETUS

 Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan tältä osin, mikäli kuntaan tulee näihin ryhmiin kuuluvia lapsia.

  Sivun alkuun

VII YHTEISTYÖ ERI TAHOJEN KANSSA

 Yhteinen esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelma edellyttää tiivistä yhteistyötä ja sitouttaa osallistujat toimimaan yhteisten päämäärien hyväksi. Yhteistyön tärkein tavoite on varmistaa lapselle turvallinen ja joustava siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen (”saattaen vaihdettava”). Opetussuunnitelmatyön jatkuvuus varmistaa omalta osaltaan eri ammattiryhmien  välisen yhteistyön.

 Yhteistyö kotien kanssa

Opettajan tärkein yhteistyötaho ovat lasten vanhemmat. Aikuisten välinen luottamus vahvistaa lapsessa turvallisuuden tunnetta, joka edesauttaa  lapsen oppimista ja viihtymistä. Päiväkodissa keskeinen yhteistyömuoto ovat päivittäiset keskustelut tapaamisissa vanhempien kanssa. Kyydityksissä olevien lasten osalta yhteyttä koteihin pidetään yllä reissuvihkolla ja puhelimitse.

Perheille järjestetään vanhempainiltoja tarpeen mukaan. Esioppilaiden vanhemmille järjestetään lisäksi erillinen vanhempainilta sekä palautetilaisuus kouluvalmiustutkimuksiin liittyen.

Vanhempainkeskustelut esiopetuksessa käydään syksyllä ja keväällä. Tarvittaessa vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta keskusteluihin useamminkin.

 Oppilashuollosta

 Yhteistyössä Kajaanin perheneuvolan ja koulun kanssa toteutetaan 6 –v. kouluvalmiustutkimus, johon osallistuminen on vanhemmille vapaaehtoista.

 Yhteistyömuotoja:

Esi- ja alkuopettajat ovat yhteydessä toisiinsa ennen seuraavaa lukukautta. Yhteydenpito on erityisen tärkeää pohdittaessa erityistä tukea tarvitsevien lasten tarkoituksenmukaisinta koulumuotoa/koulua sekä käytettävissä olevia tukitoimia ja resursseja. Tarvittaessa ollaan yhteydessä myös erityisopettajiin sekä muihin lapsen asiassa toimiviin yhteistyötahoihin. Itsestään selviä yhteistyökumppaneita ovat lasten huoltajat.

 Koulutulokkaat kutsutaan keväällä 1-2 päiväksi tutustumaan kouluun. Oulujärven koulun alkuopettajat ja päiväkodin lastentarhanopettajat ovat yhteistyössä luokkia muodostettaessa.

 Lapsen siirtymävaiheen onnistumisesta käydään mahdollisuuksien mukaan keskustelu opettajien kesken loka-marraskuussa vanhempien luvalla.

 Salassapidosta ja oikeudesta saada tietoja (opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot) viitataan perusopetuslakiin (40§).

 

Opetushallituksen ohjeiden mukaan lähettävän oppilaitoksen tulee antaa riittävät tiedot vastaanottavalle oppilaitokselle oppilaan aiemmasta opiskelusta, kun oppilas siirtyy:

-          varhaiskasvatuksesta opetustoimen piiriin

-          perusopetuksen aikana luokasta tai koulusta toiseen

-          perusopetuksesta toiselle asteelle

Esi- ja alkuopetuksen oppilashuoltoon liittyen:

 

Ruokailussa lasta totutetaan erilaisiin makuihin ja noudattamaan hyviä pöytätapoja. Käsienpesu kuuluu hyviin ruokailutapoihin. Lapsen käsitevarastoa kartutetaan nimeämällä ja luokittelemalla ruokia. Lasta ohjataan valitsemaan ruokia ravinto-opillisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös ruokailussa lasta ohjataan suvaitsevaisuuteen muita kohtaan (esim. ruoka-aineallergiasta tai uskonnosta johtuvat erityisruokavaliot).

Sivun alkuun

VIII ARVIOINTI  JA TODISTUKSET

6 – 8 –vuotias lapsi elää nopean kehityksen ja muutoksen aikaa. Tämän vuoksi jatkuva arviointi on tärkeää. Merkittävä arvioinnin muoto esi- ja alkuopetuksessa on huoltajan ja opettajan välinen keskustelu, johon aloitteen tekee opettaja. Arviointikeskusteluja käydään mahdollisuuksien mukaan 1-2 kertaa vuodessa.

 Esiopetuksen päättyessä annetaan huoltajille kirjallinen arviointi lapsen kouluvalmiuksista. Alkuopetuksen oppilaat saavat väli- ja lukuvuositodistukset kunkin koulun päätöksen mukaisesti. Esi- ja alkuoppilaan arviointi on sanallista.

 Itsearviointi: Lasta ohjataan keskusteluissa kiinnittämään huomiota työskentelyynsä ja omaan oppimiseensa. Itsearvioinnin taitoja harjoitellaan myös kirjallisesti.

 

 Arviointi alkuopetuksessa:

 Opetussuunnitelman perusteiden mukaan alkuopetuksessa kehitetään valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Näitä valmiuksia ovat:

-          luku- ja kirjoitustaito

-          laskutaito

-          oppimis- ja työskentelytaidot

-          yhteisöllisyyteen kasvaminen ja sosiaaliset taidot

-          itsearvioinnin oppiminen

 

Alkuopetuksen arvioinnin muodot:

-          todistukset (lukuvuosi- ja välitodistus)

-          arviointikeskustelu huoltajien ja lapsen kanssa (oppimisen arviointi)

-          lapsen itsearviointi (suullinen ja tarvittaessa kirjallinen)

-          opettajan suorittama jatkuva havainnointi

-          mahdolliset testit

 Arvioinnin tärkein tehtävä on ohjata ja kannustaa oppilasta oppimisessaan eteenpäin. Arviointi antaa myös tärkeää tietoa huoltajille lapsen koulunkäynnin tukemiseen. Todistukselle sinänsä ei pidä alkuopetuksessa antaa liian suurta painoa; todistus tuleekin nähdä mieluummin eteenpäin katsovana, rohkaisevana yhteenvetona lapsen siihenastisesta koulunkäynnistä. Merkittävä osuus arvioinnissa on arviointikeskustelu, joka käydään yhdessä huoltajien ja lapsen kanssa. Tätä arvioinnin muotoa kokeillaan Vaalan kunnassa lukuvuonna 2003-2004, jonka jälkeen arvioidaan asiassa saadut hyödyt ja haitat ja sovitaan käytännön jatkosta. Sopivan ajankohdan keskustelulle päättää opettaja yhdessä huoltajien kanssa. Arviointikeskustelussa keskitytään erityisesti lapsen oppimisen arviointiin seuraavien aihepiirien kautta:

 -          koulussa viihtyminen

-          suhde kavereihin ja opettajaan

-          yhteistyö parin ja ryhmän kanssa

-          itsenäinen työskentely ja vastuu omasta työstä

-          keskittymiskyky ja kestävyys

-          tavoitteiden taso ja kiinnostus

-          huolellisuus

-          työn tulokset eri oppiaineissa

 

Alkuopetuksen pituus on pääsääntöisesti kaksi vuotta, mutta tarvittaessa käytetään pidennettyä alkuopetusta. Harkittaessa pidennettyä alkuopetusta keskeiset tarkastelun kohteet ovat oppimis- ja työskentelytaidot, äidinkieli ja matematiikka. Siirtyminen kolmannelle vuosiluokalle on mahdollista, kun lapsi

taidoissaan:

- kykenee huolehtimaan koulutehtävistään ja –tarvikkeistaan ilman säännöllistä, jat-

   kuvaa tukea ja ohjausta

-  pystyy keskittymään kuuntelemaan sekä kykenee omatoimiseen, itsenäiseen työs-

   kentelyyn opettajan valvoessa

- ymmärtää selkeät, konkreettiset ohjeet ja muistaa miten tulee toimia tutuissa tilan-

   teissa

- yhteistyötaidoissaan osaa  työskennellä sovussa toisten kanssa jakaen työvälineet

   ja osallistuen yhteistoimintaan

-  kykenee huomioimaan ryhmän muita jäseniä antaen työrauhan toisillekin

 

Ensimmäisen luokan kertaamista tulee tarkoin harkita, jos oppilas ei kevääseen mennessä vielä kykene

 

äidinkielessä:

-          lukemaan lyhyitä, helppoja lauseita ymmärtäen ja muistaen lukemansa

-          kirjoittamaan 2-4 sanan lauseita (kuvasta). Irralliset havainnot riittävät. Kirjoituksessa voi olla runsaastikin virheitä, mutta se on kuitenkin luettavaa.

-          Kirjainmuodot ovat jo melko selkeitä ja kirjoitus pysyy pääsääntöisesti 7 mm viivastossa.

 matematiikassa:

-          laskemaan helppoja yhteen- ja vähennyslaskuja lukualueella 0-20 ilman kymmenylitystä

Toisen luokan keväällä siirtyminen kolmannelle vuosiluokalle edellyttää, että oppilas

 äidinkielessä:

-          lukee juonellista, ikätasonsa mukaista lausetasoista tekstiä ymmärtäen ja jossain määrin muistaen lukemansa

-          kirjoittaa lauseita melko selkeällä, luettavalla käsialalla (tekstaus- tai kirjoituskirjaimin) 5 mm:n viivastolle

-          selviytyy lukemastaan tekstistä kohtuullisessa ajassa

-          on aloittanut kirjoituskirjainten käytön harjoittelun

-          kirjoituksessa erottuvat sanavälit ainakin silloin tällöin

-          opettajan ohjauksessa osaa useimmiten laittaa pisteen ja ison alkukirjaimen paikoilleen

 matematiikassa:

-          osaa kymmenylityksen

-          ymmärtää kertolaskun muodostumisen ja osaa ainakin joitakin opetetuista kertolaskuista

-          osaa lukujen järjestyksen ja ymmärtää paikkajärjestelmän

-          osaa lisätä ja vähentää lukuja alueella 0-100

-          ymmärtää ja osaa merkitä laskuja matematiikan merkkikielellä (+, -, =)

-          pystyy nimeämään muutamia perusmuotoja ja tunnistaa jonkin kappaleen

 

Em. kriteerejä tarkastellaan kunkin lapsen kohdalla kokonaisuutena, tapauskohtaisesti harkiten. Lisäksi viitataan perusopetusasetuksen 11 §:n opinnoissa eteneminen ja vuosiluokalta siirtyminen (huoltajien kuuleminen).

 

Todistuksissa käytettävän sanallisen arvioinnin kriteerit ovat OPS:n liitteenä.

Sivun alkuun

 IX OPPIMISSUUNNITELMAN LAATIMISEN PERIAATTEET

 

Harkintansa mukaan opettaja voi laatia oppilaalle oppimissuunnitelman. Tätä ei kuitenkaan pidetä yleisesti tarpeellisena.

 Sivun alkuun

 

X TIETOSTRATEGIA

 

Tässä opetussuunnitelmassa noudatetaan kunkin koulun omaa sekä Vaalan kunnan tieto- ja viestintästrategiaa.

  Sivun alkuun

XI TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI

 

Opetussuunnitelman sisältöä tarkistetaan kerran vuodessa esi- ja alkuopettajien yhteisessä tapaamisessa.

 

 ARVIOINTIKRITEERIT:

Esitetyt kriteerit ovat opettajalle vain suuntaa antavia ja osoittavat joitakin kohtia, joihin opettaja arvioinnissaan voi kiinnittää huomiota. Lopullinen arviointi perustuu opettajan kokonaisvaltaisempaan näkemykseen oppilaan osaamisesta.

 

 

Arviointikriteerit käyttäytymisen ja työskentelytaitojen arvioimiseen

Erinomaisesti

Hyvin

Tyydyttävästi

Jossain määrin

Noudattaa koulun yhteisiä sääntöjä

Noudattaa sääntöjä

omatoimisesti ja säännöllisesti

Rehellinen

 

Noudattaa sääntöjä useimmiten omaehtoisesti

Pyrkii noudattamaan sääntöjä, joistain asioista muistutettava

 

Noudattaa sääntöjä opettajan valvonnassa

Noudattaa hyviä käytöstapoja

On sisäistänyt hyvät tavat ja ne ilmenevät hänen käytöksessään kohteliaisuutena esim. tervehtii, avaa ovia, pyytää anteeksi ,kiittää yms.

Suhtautuu asioihin myönteisesti

Noudattaa hyviä käytöstapoja

Tervehtii, kiittää, pyytää anteeksi

Käyttäytyy useimmiten hyvien käytöstapojen mukaan

Osaa käyttäytyä hyvien käytöstapojen mukaisesti joissain tilanteissa opettajan valvonnassa

Osaa työskennellä yhdessä toisten oppilaiden kanssa

Auttaa, hyväksyy, kannustaa, rohkaisee sovittelee

Ryhmän toiminnan kannalta positiivisesti kantava voima

Luo työrauhaa

Ottaa huomioon toiset oppilaat ja heidän mielipiteensä

Osallistuu rakentavasti yhteiseen työskentelyyn

Antaa työrauhan toisille

Ei ota toisia tarpeeksi huomioon. Yhteistyö taidoissa vielä opittavaa.

Antaa useimmiten työrauhan.

 

Osaa toimia valitsemansa ryhmän / parin kanssa

Häiritsee joskus

Osaa työskennellä itsenäisesti

Suunnittelee ja tekee työnsä innostuneesti, oma-aloitteisesti, nopeasti, siististi ja pitkäjänteisesti

Osaa suunnitella työtään, ryhtyä työhön ja saattaa sen valmiiksi edellytystensä ja ohjeiden mukaisesti

Useimmiten  kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan ja tekemään työnsä valmiiksi  itsenäisesti

Tarvitsee työhönsä ryhtymiseen lisäohjeita ja opettajan kannustusta ja tukea.Saa työnsä vaihtelevasti valmiiksi

Keskittyy tehtäviinsä

Paneutuu työhönsä perusteellisesti häiriötekijöistä huolimatta

Keskittyy työskentelyn työn vaatiman ajan

Useimmiten keskittyy tehtäviinsä niiden vaatiman ajan

Lisäohjausta saatuaan jaksaa keskittyä työhönsä uudestaan

Huolehtii tehtävistään ja tavaroistaan

Säännöllisesti huolehti tehtävänsä ja tavaransa

Huolehtii tehtävistään ja tavaroistaan melkein aina

Huolehtii useimmiten tehtävänsä ja tavaransa

Unohduksia läksyissä ja tavaroita puuttuu

 

 

 

 

 Arviointikriteerit: äidinkieli 1.-2. lk

 

 

1. lk välitodistus

LUKEMINEN

Erinomaisesti

Hyvin

Tyydyttävästi

Jossain määrin

Tuntee opetetut äänteet ja kirjaimet

On oppinut nopeasti ja muistaa erehtymättä

Muistaa useimmat, tarvitsee opettajan ohjausta vain satunnaisesti

Muistaa useimmat mutta tarvitsee opettajan ohjeita ja vihjeitä muistamisen tueksi

Osaa itselleen tutuimmat, saattaa vielä sekoittaa keskenään samankaltaiset

Osaa yhdistää äänteitä tavuiksi

Vaivatta ja varmasti

Helpot vaivatta ja varmasti; nelikirjaimisissa, diftongin tai pitkän vokaalin sisältävissä tavuissa tarvitsee aika ajoin opettajan ohjausta

Tarvitsee melko paljon opettajan tukea onnistuakseen

Lukeminen saattaa olla vielä melko hidasta, tarvitsee paljon apua tavujen muodostamisessa

Lukee sanoja

Nopeasti ja varmasti; satunnaiset virheet huomaa ja korjaa pääsääntöisesti itse

Sujuvasti, vaikkakin pitkissä/ vaikeissa sanoissa saattaakin joskus tarvita ohjausta

Monet sanat voivat olla vielä tavutettuja

Sanat lyhyitä, helppoja

Tarvitsee melko paljon opettajan ohjausta

Sanat lyhyitä. helppoja rakenteeltaan

Tarvitsee enimmäkseen tavutettuja sanoja kyetäkseen ne lukemaan

Tarvitsee jatkuvaa opettajan ohjausta harjoitellessaan

Lukee tavuittain ja hitaasti

Lukee lauseita

Sujuvasti, ilmeikkäästi ja varmasti; erehtyy harvoin ja silloin useimmiten huomaa ja korjaa itse virheensä

Ymmärtää ja muistaa lukemansa

Selkeästi ja tarvitsee ohjausta melko harvoin

Lukunopeus voi olla rauhallinenkin, takeltelua esiintyy vähän

Useimmiten osaa jaksottaa lukemisensa päättömerkkiin

Ymmärtää ja muistaa lukemansa

Lyhyet lauseet voivat sujua itsenäisestikin, pitemmissä ohjauksen tarvetta usein

Tarvitsee tavutettua tekstiä lukemisen tueksi

Lyhyet sanat ja lauseet voivat sujua tavuttamattakin

Lukeminen ei ole vielä sujuvaa

Avun tarve on säännöllistä

Osallistuu keskusteluihin ja ilmaisuharjoituksiin

Runsas ja monipuolinen sanavarasto

Aktiivisuus, kekseliäisyys

Kyky kuunnella huomaavaisesti toisia ja pysyä asiassa

Puheilmaisun selkeys ja ilmeikkyys

Kyky eläytyä luontevasti erilaisiin rooleihin ja ohjailla rakentavasti muita ryhmän jäseniä

Osallistuu mielellään kertoen omista kokemuksistaan

Osaa toimia roolissaan ryhmän jäsenenä

Osallistuu halukkaasti, vaikkakin erilaisissa rooleissa toimiminen voi ajoittain olla hankalaa

Ilmaisu niukkaa/ vähäsanaista

On enimmäkseen kuuntelija, mutta osallistuu keskusteluihin silloin tällöin

Selviytyy pienistä roolitehtävistä

Kuuntelee keskittyneesti

Pystyy kuuntelemaan keskittyneesti pitkiäkin kertomuksia

Ympäristötekijät eivät häiritse keskittymistä

Keskittyvä kuuntelu sujuu useimmiten hyvin

Jaksaa yleensä kuunnella

Keskittyminen vaihtelevaa, ajoittain herkkä häiriötekijöille

Kuuntelee keskittyneesti lyhyen aikaa, tarvitsee ohjausta ja muistutuksia, katsekontaktia

Ympäristötekijät vaikuttavat

Tarvitsee henkilökohtaisia ohjeita

Ymmärtää kuulemansa

Osaa toimia yleisesti annettujen ohjeiden mukaisesti

Kykenee tekemään johtopäätöksiä kuulemastaan

Osaa useimmiten toimia annettujen ohjeiden mukaisesti

Tarvitsee vain silloin tällöin selvennystä ja lisäohjeita

Edellyttää selkeitä ohjeita

Tarvitsee opettajan ohjausta ajoittain

Annettujen ohjeiden ollessa selkeät ja yksinkertaiset

Tarvitsee opettajan ohjausta säännöllisesti

 

KIRJOITTAMINEN

Erinomaisesti

Hyvin

Tyydyttävästi

Jossain määrin

Kirjoittaa kirjaimia (tekstauskirjaimet)

Sujuvuus, oikeat kirjoitussuunnat, kauneus, tasapainoisuus

Kynäote virheetön

Selkeys, useimmiten oikea kirjoitussuunta

Hahmottaa rivi- sekä sanavälin hyvin

Kirjaimet tunnistettavia, vaikkakin kokonaisuus vielä kömpelöä

Pötkökirjoitusta esiintyy

Kynäote saattaa olla vielä epävarma

Kirjainten tunnistettavuus jossain määrin horjuvaa

Kirjoitussuunnissa vielä harjoittelemista

Kirjoittaa tavuja

Virheettömyys

Useimmiten oikein, pitkissä ja vaikeissa tavuissa saattaa esiintyä virheitä

Tyyppivirheitä esiintyy vielä runsaasti, osaa pyydettäessä ne kuitenkin korjata

Tarvitsee opettajan ohjausta melko paljon

Lyhyet, helpot yhdistelmät onnistuvat

Kirjoittaa sanoja

Useimmiten virheettömästi myös omaehtoisessa kirjoittamisessa

Hahmottaa sanavälit

Käsiala tasaista ja kaunista

Sanelusta pääsääntöisesti oikein

Käsiala selkeää, pysyy viivastossa

Käsiala vielä jäykkää/ haparoivaa

Tyyppivirheitä vielä melko paljon

Runsaasti kirjoitusvirheitä

Kirjoittaa ajoittain ilman sanavälejä

Käsiala saattaa olla poukkoilevaa, vaikeuksia pysytellä viivastossa

 

 

1. lk lukuvuositodistus

LUKEMINEN

Erinomaisesti

Hyvin

Tyydyttävästi

Jossain määrin

Lukee sanoja

Nopeasti ja varmasti; satunnaiset virheet huomaa ja korjaa pääsääntöisesti itse

Huomioidaan sanojen pidentyminen ja monimutkaistuminen

Sujuvasti, vaikkakin pitkissä/ vaikeissa sanoissa saattaakin joskus tarvita ohjausta

Tavutetut sanat ovat jo harvinaisia

Lukeminen vielä melko vaivalloista, tarvitsee paljon ohjausta

Lukeminen edelleen hidasta ja usein tavuttelevaa, tarvitsee ohjausta jatkuvasti

Lukee lauseita

Sujuvasti, ilmeikkäästi ja varmasti; erehtyy harvoin ja silloin useimmiten huomaa ja korjaa itse virheensä

Huomioidaan lisäksi lauseiden pidentyminen

Ymmärtää ja muistaa lukemansa

Selkeästi ja tarvitsee ohjausta melko harvoin

Lukunopeus voi olla rauhallinenkin, takeltelua esiintyy vähän

Useimmiten osaa jaksottaa lukemisensa päättömerkkiin

Ymmärtää ja muistaa lukemansa

Lyhyet lauseet voivat sujua itsenäisestikin, tarvitsee kuitenkin vielä melko paljon ohjausta

Tarvitsee tavutettua tekstiä lukemisen tueksi

Lukeminen ei ole vielä sujuvaa, tarvitsee jatkuvaa tukea ja ohjausta opettajalta

Ymmärtää lukemaansa

Osaa selostaa lukemastaan pääkohdat ja kykenee tekemään päätelmiä

Osaa vastata luetusta esitettyihin kysymyksiin (kuka? missä? mitä?)

Osaa jossain määrin selostaa lukemaansa

Pystyy vastaamaan yksittäisestä lauseesta esitettyyn kysymykseen

Tarvitsee paljon ohjausta luetusta keskustelemiseen

Ymmärtää ja muistaa lukemansa lyhyen lauseen

Osallistuu keskustelu- ja ilmaisuharjoituksiin

Runsas ja monipuolinen sanavarasto

Aktiivisuus, kekseliäisyys

Kyky kuunnella huomaavaisesti toisia ja pysyä asiassa

Puheilmaisun selkeys ja ilmeikkyys

Kyky eläytyä luontevasti eri rooleihin ja ohjailla rakentavasti muita ryhmän jäseniä

Osallistuu mielellään kertoen omista kokemuksistaan

Osaa toimia roolissaan ryhmän jäsenenä

Osallistuu mielellään, vaikkakin erilaisissa rooleissa toimiminen voi ajoittain olla hankalaa

On enimmäkseen kuuntelija, mutta osallistuu keskusteluihin silloin tällöin

Selviytyy pienistä roolitehtävistä

Kuuntelee keskittyneesti

Pystyy kuuntelemaan keskittyneesti pitkiäkin kertomuksia

Ympäristötekijät eivät häiritse keskittymistä

Keskittyvä kuuntelu sujuu useimmiten hyvin

Jaksaa yleensä kuunnella

Keskittyminen vaihtelevaa, ajoittain herkkä häiriötekijöille

Kuuntelee keskittyneesti lyhyen aikaa, tarvitsee ohjausta ja muistutuksia, katsekontaktia

Ympäristötekijät vaikuttavat

Tarvitsee henkilökohtaisia ohjeita

Ymmärtää kuulemansa

Osaa toimia yleisesti annettujen ohjeiden mukaisesti

Kykenee tekemään johtopäätöksiä kuulemastaan

Osaa useimmiten toimia annettujen ohjeiden mukaisesti

Tarvitsee vain silloin tällöin selvennystä ja lisäohjeita

Edellyttää selkeitä ohjeita

Tarvitsee opettajan ohjausta ajoittain

Annettujen ohjeiden ollessa selkeät ja yksinkertaiset

Tarvitsee opettajan ohjausta säännöllisesti

 

KIRJOITTAMINEN

Erinomaisesti

Hyvin

Tyydyttävästi

Jossain määrin

Kirjoittaa sanoja (tekstauskirjaimet)

Useimmiten virheettömästi myös omaehtoisessa kirjoittamisessa

Hahmottaa sanavälit

Käsiala tasaista ja kaunista

Sanelusta pääsääntöisesti oikein

Käsiala selkeää, pysyy viivastossa

Tyyppivirheitä melko paljon

Osaa pyydettäessä useimmiten korjata virheet

Runsaasti kirjoitusvirheitä

Kirjoittaa ajoittain ilman sanavälejä

Käsiala saattaa olla poukkoilevaa, vaikeuksia pysytellä viivastossa

Kirjoittaa lauseita: oikeinkirjoitus

Kirjoittaminen kaunista, hallittua ja selkeää

Lähes virheetöntä

Tekstissä esiintyy paikoitellen päättömerkkejä ja isoja alkukirjaimia

Sanavälit useimmiten kohdallaan

Tavurajat usein oikein

Virheitä melko paljon

Tavuraja vielä ajoittain vakiintumaton

Lauseet lyhyitä

Pötkökirjoitusta esiintyy

Virheitä melko paljon

Kirjoituksen sisältö

Loogisuus esim. kuvasarjoista kirjoitettaessa

Teksti otsikon mukainen

rikas kieli

Selkeys

Pikku juttuja arkisista asioista

Epäloogisuutta esiintyy, mutta useimmiten aiheessa pysyvää

Lyhyitä arkikielisiä lauseita

Lauseet irrallisia havaintoja

Teksti niukkaa

 

 

2. lk välitodistus

LUKEMINEN

Erinomaisesti

Hyvin

Tyydyttävästi

Jossain määrin

Lukee lyhyitä tekstejä

Sujuvaa, ilmeikästä, lähes virheetöntä

Äänetön lukeminen ääneen lukemista nopeampaa (dekoodaus sisäistynyt)

Selkeää, vaikkakin voi olla rauhallista

Jaksottaa lukemisen pääsääntöisesti päättömerkkien mukaan

Lukee rauhallisesti, tarvitsee ajoittain opettajan tukea

Lukeminen hidasta ja vaivalloista; tarvitsee runsaasti opettajan ohjausta saadakseen lauseista selvää

Tavutusta esiintyy edelleen

Ymmärtää lukemaansa

Osaa selostaa lukemastaan pääkohdat ja kykenee tekemään päätelmiä

Osaa vastata luetusta esitettyihin kysymyksiin (kuka? missä? mitä?)

Osaa selostaa jossain määrin lukemaansa

Pystyy vastaamaan yksittäisestä lauseesta esitettyyn kysymykseen

Tarvitsee paljon ohjausta luetusta keskustelemiseen

Ymmärtää ja muistaa lukemansa lyhyen lauseen

Ilmaisee itseään suullisesti

Puheilmaisu virheetöntä, selkeää ja kuuluvaa

Runsas, monipuolinen sanavarasto ja lauserakenteiden käyttö

Esiintyy luontevasti ja tarvittaessa ilmeikkäästi

Innokas ja aktiivinen osallistumaan

Esiintyy mielellään

Käyttää sujuvasti arkikieltä

Mahdollisista yksittäisistä äännevirheistä huolimatta puheilmaisu selkeää

Selviytyy tuettuna arjen kielenkäyttötilanteissa

Puheilmaisu niukkaa

Osallistuu pyydettäessä jonkin verran

Puhe saattaa olla epäselvää, vaikkakin ymmärrettävää

Kuuntelee keskittyneesti

Pystyy kuuntelemaan keskittyneesti pitkiäkin kertomuksia

Ympäristötekijät eivät häiritse keskittymistä

Keskittyvä kuuntelu sujuu useimmiten hyvin

Jaksaa yleensä kuunnella

Keskittyminen vaihtelevaa, ajoittain herkkä häiriötekijöille

Kuuntelee keskittyneesti lyhyen aikaa, tarvitsee ohjausta ja muistutuksia, katsekontaktia

Ympäristötekijät vaikuttavat

Tarvitsee henkilökohtaista ohjausta

Ymmärtää kuulemansa

Osaa toimia yleisesti annettujen ohjeiden mukaisesti

Kykenee tekemään johtopäätöksiä kuulemastaan

Osaa useimmiten toimia annettujen ohjeiden mukaisesti

Tarvitsee vain silloin tällöin selvennystä ja lisäohjeita

Edellyttää selkeitä ohjeita

Tarvitsee opettajan ohjausta ajoittain

Annettujen ohjeiden ollessa selkeät ja yksinkertaiset

Tarvitsee opettajan ohjausta säännöllisesti

 

KIRJOITTAMINEN

Erinomaisesti

Hyvin

Tyydyttävästi

Jossain määrin

Kirjoittaa sanoja tekstauskirjaimin: arvioinnissa huomioidaan sanojen vaikeustason kohoaminen

Useimmiten virheettömästi myös omaehtoisessa kirjoittamisessa

Hahmottaa sanavälit

Käsiala tasaista ja kaunista

Sanelusta pääsääntöisesti oikein

Käsiala selkeää, pysyy viivastossa

Käsialan selkeydessä vielä parantamisen varaa Tyyppivirheitä esiintyy

Runsaasti kirjoitusvirheitä

Kirjoittaa ajoittain ilman sanavälejä

Käsiala saattaa olla poukkoilevaa, vaikeuksia pysytellä viivastossa

Kirjoittaa itsenäisesti lauseita: oikeinkirjoitus

Käyttää useimmiten isoja päättömerkkejä ja isoa alkukirjainta

Käsiala kaunista ja hallittua, kirjoitusvirheitä vain satunnaisesti

Käsiala selkeää, helposti luettavaa

Käyttää joskus päättömerkkejä ja isoa alkukirjainta

Selkeydessä vielä parantamista

Päättömerkkien paikat löytyvät opettajan ohjauksessa

Käsiala kömpelöhköä, kuitenkin luettavissa

Virheitä esiintyy melko paljon

Kirjoituksen sisältö

Lauseet pitkiäkin, kieli rikasta

Juonellisia juttuja

Lausekokonaisuuksia tutuista arkisista asioista; juoni löydettävissä

Epäloogisuutta esiintyy, mutta teksti useimmiten aiheessa pysyvää

Lauseet lyhyitä

Lauseet lyhyitä

Teksti niukkaa

Kirjoituskirjaimien harjoittelu sujuu

Oppiminen nopeaa ja helppoa

Kirjoitussuunnat oikein, sidonnat kohdallaan

Käsiala kaunista ja hallittua

Muistaa hyvin opetetut kirjaimet

Kirjoitus pysyy viivastossa

Harjoittelee huolella ja rauhallisesti

Harjoittelu pääsääntöisesti tunnollista, vaikkakin edistyminen hitaanlaista

Tarvitsee kertausta ja muistutusta kirjainmuotojen oppimiseksi

Kirjoitus voi olla kulmikasta ja kömpelöä, sanat kuitenkin tunnistettavia

Painaa usein kynää tarpeettoman kovaa tai kirjoittaa liian hennosti

 

 

2. lk lukuvuositodistus

LUKEMINEN

Erinomaisesti

Hyvin

Tyydyttävästi

Jossain määrin

Lukee tekstiä

Osoittaa harrastuneisuutta lukemalla paljon erilaista kirjallisuutta

Osaa aakkosjärjestyksen sujuvasti ja osaa käyttää sitä tiedonhankinnassa

Lukeminen on sujuvaa ja eloisaa

On lukenut joitakin ikäkaudelle sopivia lastenkirjoja

Lukee mielellään

Lukeminen on sujuvaa ja selkeää

Osaa aakkosjärjestyksen

Suoriutuu helposti ikätason kirjallisuudesta

Tarvitsee silloin tällöin tuke ja ohjausta lukemisessa

Lukeminen on hidasta ja tarvitsee apua vaikeissa sanoissa

Tarvitsee ohjausta ja kannustusta omaehtoiseen lukemiseen

Selviytyy itsenäisesti lyhyehkön, helpon tekstin lukemisesta

Ymmärtää lukemaansa

Tekee päätelmiä luetusta hyödyntäen laveasti aiempiaan tietojaan ja kokemuksiaan

Tarkkailee lukemistaan hyödyntäen siitä saatavia tietoja

Osaa kertoa lukemastaan pääkohtia omin sanoin

Osaa selostaa juonen lukemastaan tarinasta

Osaa ohjattuna nimetä tarinan päähenkilön, tapahtumapaikan ja keskeiset tapahtumat

Tarvitsee apua outojen sanojen merkityksen selvittämiseen

Pystyy selostamaan lukemastaan jonkin yksittäisen asian/ tapahtuman

Ilmaisee itseään suullisesti

Puheilmaisu virheetöntä, selkeää ja kuuluvaa

Runsas, monipuolinen sanavarasto ja lauserakenteiden käyttö

Esiintyy luontevasti ja tarvittaessa ilmeikkäästi

Innokas ja aktiivinen osallistuminen

Leikittelee kielellä, osaa riimitellä

Käyttää monipuolisesti kieltä erilaisissa tilanteissa

Osaa keskustella vastavuoroisesti ryhmässä

On aktiivinen osallistuja ja osaa esittää kysymyksiä

Esiintyy mielellään

Käyttää sujuvasti arkikieltä

Mahdollisista yksittäisistä äännevirheistä huolimatta puheilmaisu selkeää

Huomioi toiset keskustelutilanteissa

Selviytyy sujuvasti arkisista kielenkäyttötilanteista

Selviytyy tuettuna arjen kielenkäyttötilanteissa

Tarvitsee kannustusta ja rohkaisua esiintymiseen

Puhekieli melko niukkaa

Esittää mielipiteitään pääasiassa vain pyydettäessä

Kuuntelee keskittyneesti

Malttaa kuunnella huomaavaisesti heikoimpiakin puhekumppaneita

Osallistuu innokkaasti ajatuksiaan ja mielipiteitään esittäen

Osaa esittää aiheeseen liittyviä kysymyksiä

Osoittaa kiinnostusta monenlaisiin asioihin

Pystyy osallistumaan keskusteluihin monenlaisten puhujien kanssa

Keskittyminen ei herpaannu uusissa, oudoissa tilanteissakaan

Keskittyminen vaihtelevaa, ajoittain herkkä häiriötekijöille

Häiriintyy herkästi/ usein ympäristön ärsykkeistä

Ei jaksa kuunnella kovin kauan

Ymmärtää kuulemansa

ks. keskittyvä kuuntelu

Osaa toimia ohjeiden mukaan

ks. keskittyvä kuuntelu

Osaa toimia annettujen ohjeiden mukaan

Edellyttää selkeitä ohjeita

Tarvitsee ajoittain opettajan ohjausta

Tarvitsee selkeät, yksinkertaiset ohjeet kyetäkseen toimimaan niiden mukaan

 

KIRJOITTAMINEN

Erinomaisesti

Hyvin

Tyydyttävästi

Jossain määrin

Kirjoittaa lauseita tekstauskirjaimin: oikeinkirjoitus

Kauniilla käsialalla, sujuvasti ja hallitusti

Virheitä esiintyy vain satunnaisesti

Osaa käyttää isoja päättömerkkejä ja isoa alkukirjainta

Osaa kirjoittaa erisnimet isolla alkukirjaimella

Käsiala selkeää, kirjoittaminen sujuvaa

Löytää itse pyydettäessä virheet ja osaa korjata ne pääsääntöisesti itse

Alkaa käyttää päättömerkkejä ja isoa alkukirjainta

Erisnimet pääsääntöisesti oikein kirjoitettu

Selkeydessä vielä parannettavaa

Päättömerkkejä ja isoja alkukirjaimia esiintyy satunnaisesti

Virheet usein ns. tyyppivirheitä

Oikeinkirjoituksessa vielä paljon harjoiteltavaa

Käyttää muistutettaessa päättömerkkejä ja isoa alkukirjainta

Käsiala epäselvää, vaikkakin luettavissa

Kirjoituksen sisältö

Lauserakenteet monipuolisia ja kieli rikasta

 

Käyttää ikätasolleen ominaista sanavarastoa

Lauseet voivat olla lyhyitäkin

Lyhyitä kuvauksia arkikielellä

Kirjoitelmissa havaittavissa loogisuutta

Hajanaisia huomioita, epäloogisuutta

Yritystä lauseenmuodostukseen

Kirjoittaa itsenäisesti lyhyitä kertomuksia (sisältö)

Osoittaa tekstillään laajaa sanavarastoa ja monipuolista kielenkäyttöä

Tarinoissa selkeä juoni

Osaa laatia otsikon ja kirjoittaa sen mukaisesti

Osoittaa rikasta mielikuvitusta

Kirjoittaa mielellään omia juttujaan

Käyttää jonkin verran kuvaileviakin sanoja

Kertomuksista välittyy ikäkaudelle ominainen tietotaso

Sisältö niukka, mutta jutussa löydettävissä alku, keskikohta ja loppu

Jutut lyhyitä, kieli niukkaa

Kirjoitelmissa havaittavissa yritystä loogisuuteen

Kirjoituskirjaimien käyttö sujuu

Kirjoittaminen sujuvaa, sidonnat kohdallaan käsiala kaunista

Alkaa käyttää pääsääntöisesti kirjoituskirjaimia tekstauksen sijaan

Kirjoittaminen sujuvaa, vaikkakin rauhallista

Osaa sitoa kirjaimet toisiinsa

Kirjainmuodot vakiintumassa

Harjoittelu pääsääntöisesti tunnollista, vaikkakin edistyminen hitaanlaista

Tarvitsee vielä paljon harjoitusta kirjainmuotojen vakiinnuttamiseksi

Kirjaimet tunnistettavissa

Pääsääntöisesti kirjaimet mahtuvat 5 mm:n viivastolle

 

Arviointikriteerit: matematiikka 1.-2. lk

 

1. luokan välitodistus

 

 

Erinomaisesti

Hyvin

 

Tyydyttävästi

Jossain määrin

Tuntee ja osaa merkitä luvut 0-10

 

Osaa asian virheettömästi ja automaattisesti

Luettelee lukuja eteen ja taaksepäin

Merkitsee luvut oikein

 

Luvut useimmiten oikein

Luetteleminen ei aina onnistu

Merkinnöissä epävarmuutta

Yhteen - ja vähennyslaskut

 

Hallitsee laskut virheettömästi

Osaa soveltaa tehtäviä

Laskee useimmat laskut virheettömästi

 

Jonkin verran virheitä

Virheitä ja epävarmuutta

Osaa ratkaista päässälaskuja

 

Nopea ja varma

Hallitsee vaikeatkin tehtävät

Ratkaisee laskut miltei virheettömästi

 

Autettuna löytää ratkaisuja useimpiin tehtäviin

Pystyy ratkaisemaan joitain päässälaskuja

 

  1. luokan lukuvuositodistus

 

Erinomaisesti

Hyvin

 

Tyydyttävästi

Jossain määrin

Tuntee ja osaa merkitä luvut 0-100

 

Osaa asian virheettömästi ja automaattisesti

Luettelee lukuja eteen ja taaksepäin

Merkitsee luvut oikein

 

Useimmiten oikein

Luetteleminen ei aina onnistu

Merkinnöissä epävarmuutta

Osaa yhteen - ja vähennyslaskuja alueella 0-20

 

Hallitsee kymmenylityksen virheettömästi

Kymmenylitys onnistuu useimmiten, muut laskut virheettömästi

 

Tarvitsee jonkin verran tukea selviytyäkseen tehtävistä

Virheitä kymmenylityksessä ja muissakin laskuissa epävarmuutta

Osaa laskea alueella 0-100 ilman kymmenylitystä

 

Hallitsee asian virheettömästi

Laskeminen sujuu pääsääntöisesti

 

Tarvitsee jonkin verran tukea selviytyäkseen tehtävistä

Epävarmuutta laskujen hallinnassa

Osaa ratkaista päässälaskuja

 

Nopea ja varma

Hallitsee vaikeatkin tehtävät

Ratkaisee laskut miltei virheettömästi

 

Autettuna löytää ratkaisun useimpiin tehtäviin

Pystyy ratkaisemaan joitain päässälaskuja

Osaa ratkaista sanallisia tehtäviä

 

Tulkitsee sanallisen tehtävän ohjeet, muuttaa ne matematiikan kielelle ja ratkaisee asiaan liittyvän ongelman

Selviytyy useimmista sanallisista tehtävistä hyvin, tarvitsee joskus ohjausta

 

Tarvitsee melko paljon ohjausta

Tarvitsee paljon ohjausta ja apua ja selviää niiden avulla

useimmista tehtävistä

 

2. lk välitodistus

 

Erinomaisesti

Hyvin

Tyydyttävästi

Jossain määrin

Osaa kymmenylityksen lukualueella 0-100

 

Osaa asian virheettömästi ja automaattisesti

Osaa kymmenylityksen suhteellisen virheettömästi

Osaa kymmenylityksen vaihtelevasti; apua saadessaan paremminkin

Kymmenylitys onnistuu miettimisen jälkeen epävarmasti

Osaa ratkaista päässälaskuja

 

Nopea ja varma

Hallitsee vaikeatkin tehtävät

Ratkaisee laskut miltei virheettömästi

Autettuna löytää ratkaisun useimpiin tehtäviin

Pystyy ratkaisemaan joitain päässälaskuja

Osaa ratkaista sanallisia tehtäviä

 

Tulkitsee taulukot, diagrammit, sanalliset ohjeet yms. ja muuttaa ne matematiikan kilelle ja ratkaisee asiaan liittyvän ongelman itsenäisesti

Selviytyy useimmista sanallisista tehtävistä hyvin, tarvitsee joskus ohjausta

Tarvitsee jonkin verran apua ja ohjausta

Tarvitsee paljon ohjausta ja apua ja selviää niiden avulla  monista tehtävistä

Osaa opetetut kertotaulut

 

Ymmärtää kertolaskun periaatteen, osaa kertotaulut ulkoa( nopeasti ja varmasti)Käyttää kertolaskuja tehtävien ratkaisuun

Ymmärtää periaatteen

Laskee oikein muttei vielä kovin nopeasti

Autettuna osaa useimmat

Laskee laskut yhteenlaskulla

Epävarma ja hidas

 

2. lk lukuvuositodistus

 

Erinomaisesti

Hyvin

Tyydyttävästi

 

Jossain määrin

Tuntee luvut 0-2000 ja lukujen paikkajärjestelmän

 

Osaa asian virheettömästi ja automaattisesti

Ymmärtää kymmenjärjestelmän ja osaa käyttää sitä. Lukujen luetteleminen onnistuu eteen ja taaksepäin. Hallitsee parilliset ja parittomat luvut.

Lukujen luettelussa epävarmuutta, samoin paikkajärjestelmässä jonkin verran

 

Epävarmuutta kymmenjärjestelmän hallinnassa välineidenkin avulla

Luetteleminen ei aina onnistu

Osaa yhteen- ja vähennyslaskut allekkain alueella 0-2000 (muistinumero ja lainaaminen)

 

Ymmärtää täysin kymmenjärjestelmään perustuvan lainaamisen ja muistinumeron käytön. Laskee virheettömästi

Ymmärtää kymmenjärjestelmään perustuvan lainaamisen ja muistinumeron käytön

Tarvitsee tukea tehtävistä suoriutuakseen

 

Epävarmuutta laskutoimituksissa

Osaa ratkaista päässälaskuja

 

Nopea ja varma. Hallitsee vaikeatkin tehtävät

Ratkaisee laskut miltei virheettömästi

Autettuna löytää ratkaisun useimpiin tehtäviin

 

Pystyy ratkaisemaan joitain päässälaskuja

Osaa ratkaista sanallisia tehtäviä

 

Tulkitsee taulukot, diagrammit, sanalliset ohjeet yms. ja muuttaa ne matematiikan kielelle ja ratkaisee asiaan liittyvän ongelman itsenäisesti

Selviytyy useimmista sanallisista tehtävistä hyvin, tarvitsee joskus ohjausta

Tarvitsee jonkin verran apua ja ohjausta

 

Tarvitsee paljon ohjausta ja apua ja selviää niiden avulla  monista tehtävistä

Osaa opetetut kertotaulut

 

Ymmärtää kertolaskun periaatteen, osaa kertotaulut ulkoa( nopeasti ja varmasti)

Käyttää kertolaskuja tehtävien ratkaisuun

Ymmärtää periaatteen

Laskee oikein muttei vielä kovin nopeasti

Autettuna osaa useimmat

 

Laskee laskut yhteenlaskulla

Epävarma ja hidas

 

 

 Sivun alkuun