7. vesihuollon järjestäminen ja pohjavesialueilla rakentaminen

Vedenhankinta

Asuinkiinteistöä varten tulee olla käytettävissä riittävästi laadultaan talous­vedeksi soveltuvaa vettä.

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueelle rakennettava asuinrakennus tai talous­vettä käyttävä muu kiinteistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen vesi­johtoon ellei kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myönnä siihen va­pautusta tai siihen ei ole muita laissa tarkoitettuja syitä (vesihultolaki 10 ja  11 §).

Rakennettaessa muulle alueelle on rakennuslupahakemukseen liitettävä selvitys talousveden riittävyydestä ja laadusta sekä asianmukaiset suun­nitelmat vedenhankinnan teknisestä toteutuksesta.

Jätevedet

Vesihuoltolaitoksen toiminta-aluelle rakennettava, jätevesiä tuottava kiin­teistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen viemäriin ellei kunnan ympäristön­suojeluviranomainen myönnä siihen vapautusta tai siihen ole muita laissa tarkoitettuja syitä (vesihuoltolaki 10 ja 11 §).

Rakennuslupahakemukseen on liitettävä asianmukaiset jätevesien käsit­telyä ja johtamista koskevat toteuttamissuunnitelmat, jotka kunnan ympä­ristönsuojeluviranomainen tarkastaa.

Mikäli kiinteistöä ei liitetä yhteiseen viemäriverkkoon, jätevesien käsitte­lyssä noudatetaan seuraavia määräyksiä ja ohjeita:

Pohjavesialueet

Tärkeillä pohjavesialueilla ja vedenhankintakäyttöön soveltuvilla pohja­vesialueilla sijaitsevista rakennuksista jätevedet on johdettava käsitel­täväksi pohjavesialueen ulkopuolelle niin, ettei pohjavesien pilaantu­misvaaraa ole. Vaihtoehtoisesti voidaan kaikki jätevedet johtaa ehdot­toman tiiviiseen umpisäiliöön, josta jätevedet viedään muualle käsitel­täväksi. Umpisäiliössä tulee olla täyttymistä ilmaiseva hälytysjärjes­telmä. Säiliön tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa ja se on esitettävä pyydettäessä ympäristönsuojeluviranomaisen tarkastettavaksi.

Muut pilaantumisen kannalta herkät alueet:

Muilla pohja- ja pintavesien pilaantumisen kannalta herkillä alueilla, joilta jätevesiä ei voida johtaa alueen ulkopuolelle käsiteltäväksi, kiin­teistön WC-vesille on oltava ehdottoman tiivis umpisäiliö tai kiinteistön on käytettävä huuhteluvedetöntä käymäläratkaisua.

Muille jätevesille on oltava asianmukaiset saostuskaivaot ja vähintään maasuodattimen puhdistustehoa vastaava puhdistusmenetelmä.

Umpisäiliössä tulee olla täyttymistä ilmaiseva hälytysjärjestelmä. Säi­liön tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa ja se on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaisen tarkastettavaksi.

Jätevesien johtami­seen on aina hankittava tapauskohtainen lausunto, johtamislupa tai ympäristölupa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, joka valvoo, että johtaminen tapahtuu ympäristönsuojelulain ja –asetuksen mukai­sesti.

Ranta-alueet:

Ranta-alueilla kiinteistöön rakennetaan vesikäymälä, jätevesien käsittelyssä noudatetaan kohdissa 1, 2 ja 4 mainittuja määräyksiä ja ohjeita.

Maapuhdistamon tai jätevesien purkupaikan tulee sijaita vähintään 50 metrin etäisyydellä vesistöstä, ellei kaavassa tai ympäristöluvassa toisin määrätä. Rantasaunan pesuvedet saadaan imeyttää maaperään vähintään 15 metrin etäisyydellä vesistöstä.

Muut alueet:

Muille alueille rakennettaessa jätevedet on puhdistettava asianmukai­sesti rakennetussa maapuhdistamossa. Maapuhdistuksessa perusme­netelmänä on maasuodaatin. Maahanimeytys saadaan rakentaa silloin kun maaperätutkimuksilla tai imeytyskokeilla osoitetaan, että maaperä on imeytykseen soveltuva.

Kohdissa 2-4 mainituissa tapauksissa voidaan maapuhdistamo korvata korkeatasoisella biologis-kemiallisella puhdistamolla.

Poikkeaminen

Erityisistä syistä voidaan kohdissa 1-4 mainituissa tapauksissa umpisäiliö tai maapuhdistamo korvata korkeatasoisella biologis-kemiallisella puhdis­tamolla tai muulla jätevesien käsittelymenetelmällä edellyttäen, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa.

ÖLJY- JA POLTTOAINESÄILIÖIDEN SEKÄ MUIDEN VAARALLISTEN AINEIDEN SÄILIÖIDEN SIJOTTAMINEN POHAJVESIALUEILLE

Tärkeillä ja vedenhankintakäyttöön soveltuvilla pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee si­joittaa sisätiloihin tai maan päälle kyseisen aineen pidättävään katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan aineen suurin määrä.