3. Rakentamisen sijoittuminen ja ympäristön huomioon ottaminen

3.1 Sijoittuminen

Ellei asemakaavamääräyksissä ole rakennusten minimietäisyydestä rakennuspaikan rajoista muuta todettu, ovat rakennusten minimietäisyydet asemakaava-alueella seuraavat:

- asuinrakennus                    5 metriä

- autotalli/talousrakennus       5 metriä eturajasta, 3 metriä sivurajasta

3.2 Rakennusten soveltaminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan

Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maise­man luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy.

Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mah­dollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan.

Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspai­kan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reuna­vyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiin­tymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne.

Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää ra­kennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.

Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan.

Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saa­tettava kokonaisuuteen sopivaan asuun.

Oleva rakennuskanta

Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovel­luttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskan­taan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisi­vun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus.

3.3 Ympäristönhoito ja valvominen

Ympäristön hoito

Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 § 1 mom).

Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita.

Rakennuspaikka tulee muutoinkin tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ym­päröivään maisemaan.

Ympäristön valvonta

Kunnan ympäristölautakunta suorittaa maankäyttö- ja raken­nuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvitta­essa katselmuksia päättäminään ajankohtina.

3.4 Aitaaminen

Rakennuspaikan omistajalla tai haltijalla on oikeus tehdä aita rakennus­paikan rajalle, jollei ympäristölautakunta erityisestä syystä sitä kiellä. Ympäristölautakunnalla on myös oikeus velvoittaa ra­kennuspaikan omistaja tai haltija tekemään aita.

Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan sovel­tua ympäristöön. Ympäristölautakunta määrää tarvittaessa ai­dan korkeuden, laadun ja sijainnin.

Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä ko­konaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle.

Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija.

Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapi­tämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakami­seen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusval­vontaviranomainen.

Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoi­tuksenmukainen ja huollettavissa.

3.5 Piha-alue / pihamaa

Rakennuspaikan kuivanapito

Rakennuspaikka tulee tarvittaessa salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Ympäristölautakunnalla on oikeus velvoittaa rakennuspaikan omistaja tai haltija rakentamaan salaojat.

Pihamaan korkeusasema

Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin.

Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja to­teuttaa niin,  ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista ton­tin rajan yli naapurin puolelle.

Liikennejärjestelyt

Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikkenneturvallisuus.

Maanalaiset johdot ja rakenteet

Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset joh­dot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä.

3.6 Osoitenumerointi

Rakennuksen omistaja on velvollinen asettamaan kaavatieltä tai muulta liikenneväylältä näkyvään paikkaan teknisen osaston hyväksymän mallin mukaisen osoitenumeron. Osoitenumeroinnin vahvistaa rakennuskaava-alueilla tekninen toimi.

Edellä 1. momentissa tarkoitettu osoitenumerointi on sijoitettava:

kaavatiehen tai muuhun liikenneväylään rajoittuvassa tai sen välittömässä läheisyydessä olevassa rakennuksessa kaavatielle tai muulle liikenneväylälle johtavan portin tai muun sisäänkäynnin kohdalle sekä

milloin rakennus tai rakennukset eivät ulotu kaavatiehen tai muuhun liikenneväylään taikka sen välittömään läheisyyteen, näkyvään paikkaan kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän.

Jos rakennuksessa on useampia porrashuoneita, on ne merkittävä kirjai­min. Huoneistot on jatkuvaa numerosarjaa käyttäen kautta talon merkit­tävä numeroilla A-portaan alimmasta kerroksesta alkaen. Kellari- ja ulko­komerot on varustettava samalla numerolla kuin se huoneisto, johon ne liittyvät. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa.