Kouluterveyskyselyn tiivistelmä

Vaalassa on tehty em. kysely viime keväänä. Tiivistelmä tuloksista on alla. Asiasta tullaan järjestämään vanhemmille ja päättäjille suunnattu yhteinen tilaisuus myöhemmin keväällä.

Jouni Meriläinen

Ella-Marja Rauhala, Anni Lommi, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Suvi Vilkki, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen : Kouluterveys 2009: Vaalan kuntaraportti

TIIVISTELMÄ
Kouluterveyskysely on tehty Vaalassa huhtikuussa 2001, 2003, 2005, 2007 ja 2009 peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille, sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Tässä raportissa esitetään perustulokset elinolojen, kouluolojen, terveyden, terveystottumusten, terveysosaamisen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon muutoksista yläluokilla ja lukioissa 2001–2009. Vastaajia on vuosittain ollut yläluokilta 83- 111 sekä lukiosta 51- 63. 

Elinolot: Aiempaa useammalla yläkoululaisella oli yli 17 euroa viikoittaisia käyttövaroja. Yläkoululaisten toistuva rikkeiden tekeminen yleistyi. Vanhempien tietämys lastensa viikonloppuiltojen viettopaikasta huononi molemmissa nuorten ryhmissä. Yläkoululaisten vanhempien tupakointi väheni. Vailla läheistä ystävää olevien nuorten osuus pieneni molemmilla koulutusasteilla. Lukiolaisista aiempaa harvemmalla oli keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa. Lisäksi opiskelijoiden fyysisen uhan kokeminen väheni. Keskimääräistä useampi yläkoululainen eli muussa kuin ydinperheessä ja raportoi vanhempien työttömyyttä. Lisäksi yläkoululaisten fyysisen uhan kokeminen oli yleisempää kuin maakunnassa. Keskimääräistä suurempi osa lukiolaisista ilmoitti, etteivät vanhemmat aina tienneet, missä he viettivät viikonloppuiltojaan.

Kouluolot: Aiempaa useampi yläkoululainen piti koulunsa fyysisiä työoloja puutteellisina ja koulun työilmapiiriä ongelmallisena. Oppilaiden koulutapaturmat olivat aiempaa yleisempiä. Lisäksi yläkoululaisten kuulematta jääminen koulussa, koulutyön määrän liian suurena pitäminen, opiskeluvaikeudet ja avun puutteen kokeminen koulunkäynnissä ja opiskelussa yleistyivät. Lukiolaisten keskuudessa koulun työilmapiirin ongelmat, kuulematta jääminen koulussa ja koulutyön määrän liian suurena pitäminen vähenivät. Opiskelijoiden lintsaaminen sen sijaan oli aiempaa yleisempää. Keskimääräistä useampi yläkoululainen piti koulunsa fyysisiä työoloja puutteellisina ja koulun työilmapiiriä ongelmallisena. Oppilaiden koulutapaturmat olivat yleisempiä kuin maakunnassa. Myös kuulematta jääminen koulussa, koulutyön määrän liian suurena pitäminen ja avun puutteen kokeminen koulunkäynnissä ja opiskelussa olivat keskimääräistä yleisempiä. Lisäksi useampi Vaalan kuin maakunnan yläkoululainen joutui koulukiusaamisen kohteeksi. Opiskeluvaikeudet olivat keskimääräistä yleisempiä molemmilla koulutusasteilla. Lukiolaisista keskimääräistä useampi oli lintsannut. Sen sijaan opiskelijoiden kuulematta jääminen koulussa oli harvinaisempaa kuin maakunnassa.

Terveys: Yläkoululaisten viikoittaiset niska- tai hartiakivut ja viikoittainen päänsärky yleistyivät. Lisäksi oppilaiden keskivaikea tai vaikea masentuneisuus ja koulu-uupumus olivat aiempaa yleisempiä. Pitkäaikaissairaudet yleistyivät molemmilla koulutusasteilla. Lukiolaisten viikoittaiset niska- tai hartiakivut vähenivät. Yläkoululaisten viikoittainen oireilu ja keskivaikea tai vaikea masentuneisuus olivat yleisempiä kuin maakunnassa. Pitkäaikaissairaudet, ylipainoisuus, päivittäinen oireilu ja koulu-uupumus olivat keskimääräistä yleisempiä molemmissa nuorten ryhmissä. Lukiolaisten koettu terveys oli huonompi kuin maakunnassa.

Terveystottumukset: Yläkoululaisten liian vähäinen viikoittainen liikunnan harrastaminen väheni. Sen sijaan oppilaiden päivittäinen tupakointi ja säännöllinen humalajuominen yleistyivät. Aiempaa useampi yläkoululainen ja lukiolainen jätti jonkin kouluaterian osan syömättä. Lukiolaisten myöhään valvominen yleistyi. Sen sijaan aiempaa harvempi opiskelija oli kokeillut laittomia huumeita. Yläkoululaisten liian vähäinen viikoittainen liikunnan harrastaminen oli yleisempää kuin maakunnassa. Keskimääräistä useampi yläkoululainen tupakoi päivittäin, joi itsensä säännöllisesti tosi humalaan ja oli kokeillut laittomia huumeita. Maakuntaan verrattuna suurempi osa Vaalan nuorista jätti jonkin kouluaterian osan syömättä, laiminlöi suositusten mukaisen hampaiden harjauksen ja valvoi myöhään.

Terveysosaaminen ja oppilas- tai opiskelijahuolto: Yläkoululaisten seksuaaliterveystietämys huononi. Sen sijaan oppilaat pitivät kouluterveydenhoitajalle pääsyä aiempaa helpompana. Aiempaa useampi yläkoululainen ja lukiolainen oli kiinnostunut terveystiedon opetuksen aiheista. Lukiolaisista aiempaa useampi koki terveystiedon opetuksen lisäävän valmiuksia huolehtia omasta terveydestä. Lukiolaisten päihdetietämys parani ja aiempaa harvempi opiskelija koki avun puutetta koulunkäynnissä ja opiskelussa. Sen sijaan lukiolaiset pitivät sekä kouluterveydenhoitajalle että -lääkärille pääsyä aiempaa vaikeampana. Keskimääräistä useampi yläkoululainen koki avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Sen sijaan kouluterveydenhoitajalle pääsyä pidettiin helpompana kuin maakunnassa. Koululääkärille pääsyä pidettiin keskimääräistä helpompana molemmilla koulutusasteilla.

Muistio kouluterveyskyselyn tuloksiin liittyvästä keskustelutilaisuudesta

Tilaisuus järjestettiin 22.4 ylätalon salissa. Aktiivinen tiedottaminen oli onnistunut ja tilaisuuteen oli saapunut 70-80 aikuista sekä muutama nuorten edustaja nuorisoneuvostosta. Aikuiset koostuvat huoltajista, päättäjistä (viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä) ja opettajista. Tilaisuuden vetäjänä toimi kouluterveyslähettiläs, lehtori Leena Lerssi Kajaanin ammattikorkeakoulusta. Haluan esittää suuret kiitokset kaikille tilaisuuteen osallistuneille!

Alustuspuheenvuoroja käyttivät yhtenäiskoulun rehtori ja nuorisoneuvoston edustajat. Nuorten puheenvuorossa, sitä seuranneessa keskustelussa ja tulosten esittelyssä nousivat esille seuraavat epäkohdat:

·         terveydenhoitajalle pääsy koettiin hankalaksi

·         rikkeiden lisääntyminen koettiin johtuvan huonoista fyysisistä oloista, huonosta työilmapiiristä ja siitä että oppilaita ei kuulla

·         oppilaskunnan toiminta yhtenäiskoulussa on olematonta, toiminta mennyt nuorisoneuvostolle

·         oppilaskunnan hallitus toimii yksin, ilman oppilaskunnan tukea ja apua, kiinni henkilöistä

·         oppilaskuntatyö tulisi saada osaksi koulutyötä

·         tupakoinnin lisääntyminen, aikuisten vaihtelevat valvontakäytännöt

·         energiajuomien saatavuus ja käyttö

·         tytöillä menee huonommin kuin pojilla

·         kouluruuan huono maku

·         masentuneisuus yleistä

Tulokset käytiin läpi yhtenäiskoulun osalta. lukion tuloksista todettiin että ne ovat yleislinjaltaan parempia.

Alustusten ja tulosten esittelyn jälkeen osallistujat jaettiin pieniin keskusteluryhmiin ja näiden ryhmien työskentelyn pohjalta valikoitui kaksi aihetta jotka päätettiin ottaa tärkeimpinä tarkastelun kohteeksi:

1.       Viihtyvyys

·         etsittävä terveitä tiloja nykyisten tilalle. Nykyisiin tiloihin ei ole järkevää satsata kovin mittavasti.

·         välituntien viettoon aktiviteettejä (nuorisotoimi viimein mukaan)

·         arkirutiinien rikkomista myös ylätalon puolella

·         luokanvalvojantuntikäytäntöjen muuttaminen

·         uuden koulun sisätilojen suunnitteluun oppilaat mukaan

·         retkien ja virkistävien tapahtumien järjestäminen

·         ilmapiiri rauhoittuu uuden koulun myötä

·         oppilaan kuulemista arkiasioissa tulisi parantaa

·         oppilaat ja opettajat yhdessä tekemään jotain mukavaa ja rentouttavaa

·         koulun pienten korjausten tekemistä yhdessä oppilaiden kanssa

2.       Terveet elämäntavat

·         vesiautomaatit, vesipullot käyttöön, WC-jonojen pienentyminen

·         pienenä opittujen hyvien tapojen säilyminen myös vanhempana (esim. käsihygienia)

·         vanhempien ja lasten oikeaa yhdessäoloa enemmän, yhdessä tekemistä ja keskustelua

·         elämäntapojen parantaminen on kodin ja koulun yhteinen projekti, pohja luodaan kodeissa (oikeat elämäntavat, ruokailutottumukset, uni)

·         lapsille terveelliset eväät kouluun

·         mistä laittomat aineet tulevat nuorille

·         lisää vanhempia mukaan nuorisokahvilan pyörittämiseen

·         kotien esimerkki on vahva, vanhempien malli kuntoon (tupakointi, alkoholin käyttö) à pohja kuntoon

·         hieman vanhemmatkin nuoret tarvitsevat vanhempien huomiota ja huolta

·         omasta terveydestä ei piitata

·         pitkäaikaistyöttömyyttä torjuttuà toivotaan epävarmuuden vähenevän ja näkyvän myös lapsissa

·         lisää harrastuksia nuorille ja niistä tiedottaminen säännöllisesti (esim. kansalaisopisto)

·         vanhemmat mukaan nuorisotyöhön

·         vanhempien kiinnostus nuorten tekemisiin

·         sääntöjen valvontaan yhteinen linja ja johdonmukaisuutta (yhteistykumppanit mukaan, vanhemmat ja muut aikuiset)

·         kaveripiirin asenteet määrittelevät toisia, tulisi vahvistaa itsetuntoa ajatella itsenäisesti

·         urheilukentän hyödyntäminen kesäkerhojen myötä, vanhempia ja seurat mukaan esim. YU-koulun pitoon, tarjottava myös alle kouluikäisille

·         vanhemmat mukaan selvittelemään asioita aikaisemmassa vaiheessa

·         vanhempainyhdistyksen uusi alku

·         yhteisöllisyyden puute, eri-ikäisiä mukaan yhteisiin hankkeisiin

·         yhteisvastuuta lapsista

Sovimme, että kutsutaan koolle toimikunta laittamaan esille tulleita asioita käytäntöön. Toimikuntaan tulisi kuulua vanhempia, viranhaltijoita eri hallintokunnista, luottamushenkilöitä ja tietysti nuoria. Toimikunnan ensimmäisen tilaisuuden koollekutsujana toimii yhtenäiskoulun rehtori, siitä eteenpäin toimintaa voisi vetää esim. koulukuraattori. Tiedotamme kokoontumisista koulun kotisivujen, Wilman, sähköpostin ja aluksi myös ihan perinteisen paperipostin avulla. Tavoite on saada ensimmäinen kokoontuminen tälle keväälle ennen koulujen loppumista.