15.03.2017
50 kuntajohtajaa julistaa kuntiensa elinvoimaa

Olemme vahvasti elossa emmekä luovuta. Kuoleviksi leimattujen kuntien johtajat kuoppaavat huhupuheet kurjistuvista kunnista.

Suomessa on käynnissä erikoinen keskustelu ja vastakkaisasettelun hakeminen maaseudun ja kaupunkien välillä. Tälle keskustelulle on tyypillistä hämmentävien ilmaisujen käyttäminen maaseudusta ja alueen kunnista. ”Kurjistuva nälkä Suomi”, ”kuolevat kunnat”, ”etelän elätit”, listaa voi jatkaa. (Kertoipa Tuomas Enbuske Iltalehden kolumnissaan 10.3.2017, että ”Haja-asutusalueilla kasvaminen leikkaa lapsen menestystä yhtä paljon kuin jos äiti joisi pullon punaviiniä jokaisena raskauspäivänään.”)  Suomen Kuvalehti selvitti kuolevat kunnat (5.1.2017). Kaatuvat kunnat kunta-analyysissa arvioitiin, että 57 suomalaista kuntaa kaatuu lähivuosina tai saavat lisäaikaa sote-uudistuksen ansiosta. Mitä nyt sitten? Lyömmekö lapun luukulle ja hanskat tiskiin? Haluamme tällä kirjoituksella tuoda esille, että olemme elossa. Ymmärrämme varsin hyvin toimintaympäristömme haasteet ja toisaalta sen potentiaalin, joka meillä on. Monella meistä menee lisäksi ihan hyvin myös taloudellisesti.  

Usein kunnan elinvoimaa mitataan sen väestön määrällä. Asukaslukuaan kasvattavia kuntia pidetään yleisesti elinvoimaisina. Kunnan paremmuuttahan ei kuitenkaan ratkaise sen koko väestömäärällä mitattuna vaan sen kyky toteuttaa sille annettua perustehtävää, joka on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Pienissä ja väestöä menettävissäkin kunnissa tulee olla uskoa tulevaisuuteen ja halu kehittää kuntaa strategisesti. Pysyvän asutuksen lisäksi useissa johtamissamme kunnissa on runsaasi kausiasujia, jotka ovat tärkeä voimavara niin kunnalle kuin alueen yrityksille. 

Usein keskustelussa viitataan myös valtionosuuksiin. Valtionosuuksia ei mielestämme voi käyttää elinvoiman mittarina, koska suomalainen palvelujen rahoitusjärjestelmä perustuu niihin. Valtionosuudet eivät ole valtion avustus vaan valtion osuus palvelujen kustannuksiin. Koska kaikilla suomalaisilla on perustuslain mukaisesti yhtäläiset oikeudet peruspalvelujen saantiin, kunnilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen. Valtio osallistuu kaikkien kuntien palvelujen tuottamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Valtionosuuksilla myös tasataan alueiden välisiä eroja, jotka johtuvat tulopohjasta tai pitkistä etäisyyksistä. 

Me niin sanottujen kuolevien kuntien kunnanjohtajat emme ala kaivamaan vielä omaa hautaamme, vaan kehitämme kuntaamme yhteisönä. Ihmisillä on tarve vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin ratkaisuihin. Kunta on ollut tähän hyvä alusta. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä ihmisten perustarve, eli halu vaikuttaa, ei muutu. Kuntaa pidetään hyvänä elinvoiman kehittäjänä siksi, että kunnan päättäjiä ja kuntalaisia kiinnostaa se, miten oma alue kehittyy. Ainakin me täällä välitämme siitä, millainen oma elinympäristömme on. Kyse on meille kaikille tutusta läheisyysperiaatteesta, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.

 

Kari Kuuramaa, Enonkosken kunnanjohtaja 

Jari Penttilä, Halsuan kunnanjohtaja 

Merja Olenius, Hartolan kunnanjohtaja 

Riitta A. Tilus, Heinäveden kunnanjohtaja 

Seppo Ruhanen, Hirvensalmen kunnanjohtaja 

Markku Lappalainen, Ilomantsin kunnanjohtaja 

Linda Leinonen, Isojoen kunnanjohtaja 

Kirsi Virtanen, Jämijärven kunnanjohtaja 

Markku Vehkaoja, Kannonkosken kunnanjohtaja 

Viljo Kurvinen, Karijoen kunnanjohtaja 

Pekka Kanervio, Kinnulan kunnanjohtaja 

Jukka Matilainen, Koski Tl kunnan kunnanjohtaja 

Anne Heusala, Kuhmoisten kunnanjohtaja 

Veijo Katara, Kustavin kunnanjohtaja 

Eero Ylitalo, Kyyjärven kunnanjohtaja 

Tiina Heikka, Lapinjärven kunnanjohtaja 

Esko Ahonen, Lestijärven kunnanjohtaja

Jarkko Määttänen, Lieksan kaupunginjohtaja 

Reijo Urtti, Luhangan kunnanjohtaja 

Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunnanjohtaja 

Kari Jokela, Merijärven kunnanjohtaja 

Arto Ylönen, Miehikkälän kunnanjohtaja 

Erkki Pyökkimies, Multian kunta 

Heikki Jaakkola, Padasjoen kunnanjohtaja 

Vesa Huuskonen, Parikkalan kunnanjohtaja 

Pertti Severinkangas, Pelkosenniemen kunnanjohtaja 

Sami Baas, Pellon kunnanjohtaja

Juha Torniainen, Pertunmaan kunnanjohtaja  

Vilma Kröger, Pielaveden kunnanjohtaja 

Eero Mattsson, Pomarkun kunnanjohtaja 

Heli Knutars, Posion kunnanjohtaja 

Esko Rautiainen, Puolangan kunnanjohtaja 

Matias Hilden, Puumalan kunnanjohtaja 

Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunnanjohtaja 

Risto Niemelä, Rautalammen kunnanjohtaja 

Unto Murto, Rautavaaran kunnanjohtaja 

Seppo Rajala, Ristijärven kunnanjohtaja 

Eeva Kyrönviita, Ruoveden kunnanjohtaja 

Tuula Luukkonen, Rääkkylän kunnanjohtaja 

Erkki Parkkinen, Sallan kunta 

Tapio Iso-Mustajärvi, Savitaipaleen kunnanjohtaja 

Antti Mulari, Savukosken kunnanjohtaja 

Viveka Lanne, Siikaisten kunnanjohtaja 

Rinna Ikola-Norrbacka, Sulkavan kunnanjohtaja 

Marketta Kitkiöjoki, Sysmän kunnanjohtaja 

Vesa Rantala, Taivassalon kunnanjohtaja 

Petteri Ristikangas, Tervon kunnanjohtaja 

Tytti Määttä, Vaalan kunnanjohtaja 

Leena Mustonen, Valtimon kunnanjohtaja 

Pasi Lievonen, Vesannon kunnanjohtaja 

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: pyydämme olemaan suoraan yhteydessä allekirjoittaneiden kuntien kunnanjohtajiin

« Takaisin