Muut tutustumiskohteet

Oulujoen voimalaitokset

Vaalassa sijaitsee kaksi Oulujoen seitsemästä voimalaitoksesta: Jylhämä ja Nuojua. Jylhämän voimalaitos on Oulujoen ylin voimalaitos joka säätelee koko Oulujärveä. Jylhämä on rakennettu 1951, putouskorkeus on 11-14 m ja teho on 57 MW. Jylhämällä säännöstellään Oulujärveä. Jylhämän alapuolella on Nuojuan voimalaitos, joka on Oulujoen toiseksi suuritehoisin voimalaitos. Se on rakennettu 1954, putouskorkeus on 22 m ja teho on 81 MW. Voimalat omistaa Fortum Oyj.

Nämä voimalaitokset valjastivat ja tuhosivat erään Suomen tunnetuimmista koskiosuuksista, Oulujoen Niskakosket jotka koostui useasta erillisestä koskesta (Kauko, Jylhämä, Siitari, Otema, Pyterä, Kovero ja Nuojua) ja joiden yhteispituus oli 9 km ja putouskorkeus 33 m. Niskakoskilla kävi matkailijoita laskemassa koskiveneellä kosket ja lohenkalastajia ulkomailta asti jo 1800-luvulla.

Koskia tuskin saadaan kovin pian takaisin, mutta lohen palauttaminen Oulujokeen etenee vapaaehtoisin voimin. Merikosken voimalaitos sai kalatien jo 2003 ja keväällä 2009 käynnistyneen hankkeen on tarkoitus tuottaa rakennussuunnitelmat kalateistä kaikkiin Oulujoen voimalaitoksiin, myös Jylhämän ja Nuojuan voimalaitoksiin. Suunnitelmien valmistuttua 2010 on tarkoitus hakea luvat kalateiden rakentamiseksi. Rakentamaan voitaisiin päästä ehkä jo 2012. On siis mahdollista että Oulujoki saa viimein kauan kaivatut kalatiet, jotka voimayhtiöltä jäi tekemättä, ja toivon mukaan myös vaelluskalat takaisin.

Jylhämän voimalaitos.

Uutelan museoalue

Jylhämän Uutelassa sijaitsevalle alueelle on kerätty vanhoja rakennuksia ja esineistöä Oulujoen vesistöreitin alueelta. Alue ja rakennukset ovat nykyisin yksityisessä omistuksessa. Tutustumispyynnöt ja Lohituvan vuokraus, puh. 040-8253 194.

Siikajoen uittokanava

Säräisniemeltä Vuolijoelle päin tie ylittää 1900-luvun alkupuolella kaivetun uittokanavan, jota pitkin uitettiin tukkeja Oulujärveltä Siikajoelle. Toiminta ei kuitenkaan kannattanut ja kanavan käyttö lopetettiin. Vaalasta kanavalle tulee matkaa noin 18 km ja Maaselän risteyksestä noin 3 km.  Tien vieressä kanavan rannalla on kartta ja opastaulu löytyy kanavan suulta Oulujärven päästä. Uittokanava näkyy myös sen Siikajoen puoleisessa päässä Veneheitossa.

Nimisjärven esihistoriallinen asuinpaikka

Oulujoen sillalta Vuolijoelle päin 4,5 km Vuolijoentie ylittää Nimisjoen sillan. Kyseisen sillan ympäristö on eräs arkeologisesti merkittävimmistä löytöpaikoista Suomessa. Täältä on löydetty mm. Suomen ensimmäinen saviastianpalanen 1800-luvulla eräissä Suomen ensimmäisissä arkeologisissa kaivauksissa. Paikan mukaan on nimetty kaksi keramiikkasuuntaustakin. Kivikautisia ja vielä pronssikautisia löytöjä on alueella laajalti aina Oulujärven rannalta aina Nimisjärven perimmäiseen rantaan asti. Sillan  vieressä on opastaulu. 

Lapinsalmen lapinpato

Melkein Otermanjärven ylittävän sillan alla sijaitsee ylävirran puolella salmessa kaareva kivirakennelma. Kyseessä on muinainen rakennelma jota on käytetty kalastukseen. Kyseessä on kiinteä muinaisjäännös joka on suojeltu. Viereisellä levähdyspaikalla on opastaulu.